On mahdollista, että innostuin hiukan eilen kameran kanssa (yli 600 kuvaa) ja että kuvien karsiminen yhtä postausta varten tuotti ongelmia, mutta näitä harvinaisia, aurinkoisia, lumisia pakkaspäiviä on odoteltu siitä saakka kun lehdet alkoivat putoilla puista. Minä ainakin olen. Eikä ole varmasti jäänyt kenellekään epäselväksi, miten järjettömän upea ilma eilen oli – ei vaikka olisi maannut pimennysverhojen takana koko päivän, sillä en ole ollut ainoa, joka on innostunut kuvaamaan kaunista, lumista maisemaa.

Tajusin jokin aika sitten, etten ole lainkaan kirjoitellut uudenvuodenlupauksistani. Uskon tämän johtuvan siitä, etten ole oikein osannut vielä jäsennellä niitä loppuun asti itsellenikään. Ainakaan kyse ei ole unohtamisesta tai saamattomuudesta, ei tällä kertaa. Sillä vaikka lupaukset ovat vielä hiukan vaiheessa, ovat ne silti mielestäni ehkä parhaat ikinä. Olen oikeastaan tosi innoissani!

Ehkä paras osa ja se, mikä tekee tästä tällä kertaa niin erilaista on, etten varsinaisesti luvannut muuta kuin yrittää parhaani. Sen lisäksi olen asettanut tavoitteita. Tavoitteet ovat vähän kuin lempeitä lupauksia itselle – pyritään johonkin, mutta jos joskus sattuu lipsumaankin, voi aina yrittää onnistua seuraavana päivänä tai ensi viikolla vähän paremmin. Jos taas lupauksesta lipsutaan, tuntuu rike paljon suuremmalta, lupaus on rikottu. Siksi tavoitteet ovat minusta paljon parempi vaihtoehto.

Tärkeimpiin tavoitteisiini kuuluvat tällaiset päivät. Perheen kanssa kiireettömästi ulkona, luonnon keskellä on vaan niin hyvää, kaunista ja voimaannuttavaa. Haluan tehdä asioita, jotka saavat mut voimaan hyvin, sillä se hyvä olo säteilee ja vaikuttaa myös ympärilleni, erityisesti perheeseeni. Rakastan uuden oppimista, mutta myös vanhoja, hyviä harrastuksia kuten musiikkia, piirtämistä ja tanssia, joten niitä pyrin elämässäni lisäämään.

Mahtuu listalle myös muutama perinteinen itseni parantamiseen liittyvä asia, mutta nämäkin asiat ovat sellaisia, joiden toivon muuttuvan itseni takia. Pyrin tietyissä tilanteissa toimimaan tietoisesti eri tavalla, jotten aina pääsisi osoittamaan itseäni syyttävällä sormella kun epäonnistun. Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä, eikä  varsinkaan epämääräisimpänä, haluaisin toteuttaa jotain, josta olen jo pitkään unelmoinut. Eihän sen pitäisi loppujen lopuksi olla edes vaikeaa! Tässä on vielä lähes vuosi aikaa ja unelmia mulla on kourassa pussillinen. Enää pitää valita niistä yksi, rakentaa sille siivet ja katsoa kun se nousee ilmaan.

Tästä tulee hyvä vuosi, jonka jälkeen olen taas vähän vahvempi ja viisaampi, vuotta rikkaampi.

Onko teillä suuria suunnitelmia, unelmia tai tavoitteita tälle vuodelle?