Mistä luovuin vuoksesi

20.37


Luovuin vuoksesi sekä kuumana että ajan kanssa nautitusta kahvista, nykyään se on joko tai. Luovuin lempiruuistani, jotta sinä saisit syödä omiasi. Luovuin ajatuksesta, että valkoiset kengät todella voisivat olla valkoiset ja vaatteista jotka vaativat silitystä. Luovuin vuoksesi oikeudestani päättää omat nukkuma-aikani. Luovuin yksityisyydestäni mitä tulee vessa-asioihin. Luovuin aika isosta palasta muistikapasiteettiani, ilmeisesti voidakseni muistaa lelupäivät ja lastenohjelmien tunnarit.

Luovuin niin monesta loputtomasta kesäyöstä ystävien kanssa ulkona hilluen. Sunnuntaiaamujen raukeudesta. Hiljaisuudesta.  Luovuin siitä huolettomuudesta, jota tuntee kun ei ole vastuussa kuin itsestään, kun ei ole valmis vaikka uhraamaan oman henkensä toisen puolesta.

Luovuin niin paljosta, jotta saisin enemmän.
Ja niin minä sainkin.

Sain juhlan takaisin jokaiseen juhlapäivään, ja toden puhuakseni arkeenkin. Sain voimaa nousta kun tuntui etten millään olisi jaksanut, jopa hymyillä vaikka sattui. Sain lohdutusta, oman pipien puhaltajan. Sain rohkeutta olla välittämättä muiden mielipiteistä, olla taas vähän lapsellinen, pieni vaikka olinkin iso.

Sain jotain, josta olla avoimen ylpeä ja loputtoman kiitollinen, väsynyt mutta onnellinen. Sain kokea niin suuren rakkauden, että se ihan oikeasti sattuu.

Tämä kaikki, kolmesti.
Niin paljon rakkautta.

You Might Also Like

6 kommenttia

  1. Vanhemmuus on hieno asia, suuren suuri etuoikeus. Minulle isyys on maailman suurin kunniatehtävä.
    Upea kirjoitus!

    VastaaPoista
  2. Ihanasti kirjoitat! Mäkin luovuin kaikista noista, mutta vain saadakseni tilalle jotain vieläkin parempaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. <3 Kyllä nää tyypit ja niiden kanssa vietetyt hetket on kaiken arvoisia.

      Poista

Kiitos kommentista!

Subscribe