Nuoruustango

1.05


Vuonna 2009 tyttö, joka oli elämässään vielä aika hukassa, tuli töistä kotiin ja avasi kuoren, joka määritteli aika pitkälti hänen loppuelämänsä suunnan. Syksyllä hän aloitti media-alan opinnot ja samalla muutti ensimmäistä kertaa pois kotoaan, tosin vain viikoiksi koulun asuntolaan.

Koulussa oli poika, joka oli puheenjohtajana oppilaskunnassa, jonka kokouksissa harvemmin saatiin mitään aikaan, mutta jonka jäsenillä oli aina aika hauskaa keskenään. Ehkä juuri sen puheenjohtajan takia, jolla oli aina rillit hukassa, eikä se muutenkaan saanut omasta käsialastaan selvää. Siinä me sitten yhdessä ihmeteltiin, mitä se kokouksen asialista oikein piti sisällään.

Sitten se tyttö tajusi, että se tykkää siitä pojasta. Että olisi kiva, jos se kertoisi sen hölmöjä vitsejä vaan sille, eikä muille tytöille. Että ruokailassa se toivoi aina näkevänsä pojan, ja yhteiset tunnit vasta mahtava juttu olivatkin. Mutta eihän sitä poikaa olisi kuitenkaan kiinnostanut, eikä siitä mitään olisi tullut. Muutenkin koko hölmö ihastus menisi varmaan viikossa ohi.

Ei mennyt. Vaan ihme kyllä, tunteet olivat molemminpuoleisia. Kaikki olisi ollut täydellistä, ellei poika olisi koittanut olla ihan vähän hankala, koska pelkäsi niin paljon rakastua. Yritti se vähän paetakin, muttei osaanut enää pysyä poissa, ja lopulta ne kolme pientä sanaa lausuttiin, ensin ihan varovasti, ja sitten aina varmemmin ja varmemmin. 

Koskaan ei odotettu helppoa elämää, ja kaikki vaikeat paikat hitsasivat niistä aika hitonmoisen tiimin. Sellaisen, jossa toiseen voi luottaa niin, että sille voi vähän kiukutellakin, ja silti tietää että viereen saa illalla kömpiä. Sellaisen, jossa toista tuetaan aina. Ja ne tiesivät, että ne vaan olivat niin toisilleen tehdyt.

Ja sitten, eräänä päivänä ne sanoivat toisilleen tahdon. Tahdon olla sinun omasi koko loppuelämäni. Tahdon jakaa arkeni ja kasvattaa lapseni kanssasi. Sinun kanssasi tahdon riidellä ja sopia. Haluan elää kanssasi kaikki muistamisen arvoiset hetket, onnelliset ja murheelliset. Sinun virheesi tahdon hyväksyä.

Tiistaina siitä päivästä tuli kuluneeksi kolme vuotta. Illalla kun lapset olivat menneet nukkumaan ja leffa katsottu, se tyttö painoi hämärässä päänsä miehensä kainaloon, sanoi "minä rakastan sinua" ja kiitti Luojaa kaikesta, mitä onkaan saanut.

Tämmöstä se puuhaa kun mä kuvaan mun lautasta...

You Might Also Like

2 kommenttia

  1. Ihanasti kuvailtu! Miten mä olin tän skipannut? <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt ainakin tunnet meidät vähän paremmin. ;)

      Poista

Kiitos kommentista!

Subscribe