Kolme neljäsosaa

21.46


Kyllä ne lapset vaan kasvaa ja kehittyy niin nopeasti! Vähän yli yhdeksänkuinen Stella osaa jo paljon enemmän kuin vähän yli kahdekasankuinen Stella, eikä vauvavuodestakaan ole enää jäljellä kuin neljännes. Kohta tässä perheessä jo suunnitellaan ihan ensimmäisiä prinsessajuhlia!

Siinä missä kuukausi sitten harjoiteltiin istumaan menemistä, nyt vääntäydytään istuma-asennosta karhukonttaukseen. Felixiltä perittyjen housujen polvet ovat vihdoin saaneet kokea ahkeraa kulutusta, kun isoveli jätti konttaamisvaiheen kokonaan välistä. Seisomaankin noustaan, ja seistään niin reteästi yhdellä kädellä kiinni pitäen. Ja onpa neiti kerran kiivennyt portaallekin!


Stella viihtyy kaikkein parhaiten sylissä, mutta lattiakin menettelee jos äiti makaa matolla toimittamassa kiipeilytelineen duunia. Ja jos siitä koittaa nousta ja lähteä tekemään muuta, tulee itku, tai sitten perään lähtee yksi pieni maantiekiitäjä, joka hokee "äiti, äiti." Kaikille vilkuitellaan iloisesti ja joskus vähän jo taputetaan käsiäkin yhteen.

Valitettavasti yhdeksänkuinen Stella on myös flunssan, silmätulehduksen ja oksennustaudin verran kokeneempi kuin kahdeksankuinen, mutta kummasti hän on sairastelun ohella ehtinyt oppia uutta! Inhottavan yskän ja hampaiden kasvattamisen takia yöunetkin ovat kärsineet, eikä päiväunissakaan kyllä hurraamista ole. Tuntuu etten enää osaa nukuttaa lastani, joka keksii milloin mitäkin temppuja ja kikkailuita juuri silloin kun silmät ovat jo painumassa kiinni. Äitiinsä tullut! Tossa se nytkin kukkuu...


Pieni neiti ihailee isoveljeään yli kaiken. Nämä tyypit höpöttävät omalla kielellään päivät pitkät, ja jälleennäkemisen ilo on riemastuttavaa seurattavaa, vaikka ero olisi ollut vain päiväunien mittainen. Stella on mielestäni oppinut uusia asioita nopeampaan tahtiin kuin Felix, ja isoveljen ihannoimisella saattaa olla sen asian kanssa jotain tekemistä.

Kyllä mä valehtelisin jos sanoisin ettei Stella kaikessa ihanuudessaankaan ole yhtään liian helppo tapaus, jolla on ihan omat kuviot erityisesti nukkumisen suhteen. Mutta kun pieni pää nojaa omaan olkapäähän on ihan helppoa unohtaa joka ikinen viimeisten viikkojen aikana kerääntynyt univelkatunti.

Hyvää yötä, toivottaa vähän yli yhdeksänkuinen Stella.
Ja ehkä jopa nukahti itsekin...


You Might Also Like

2 kommenttia

Kiitos kommentista!

Subscribe