Felix tykkää...

Kiljumisesta. Mitä kovempaa, sen parempi.
Musiikista ja jammailusta.
Johdoista. Latureista, kuulokkeista, virtajohdoista. Ja hän myös kummasti löytää ne.
Eläimistä. Felix ei pelkää kissoja ja koiria, vaan ne ovat ihan naurettavan kivoja.
Syömisestä ja syöttötuolissa pyörimisestä. Äiti ja iskä eivät ole kovin innostuneita jälkimmäisestä. Riisikakuista ja leivästä.
Suukottelusta. Tarkoittaa siis toisen naaman totaalikuolastamista. Ja tietysti halimisesta.
Äänekkäistä leluista. Tai no, ei niin väliä onko kyseessä lelu, kunhan tulee ääntä.
Suihkuttelusta ja kylpemisestä.
Kukkuu-leikistä.
Puhelimista, ja niihin juttelusta.
Tietokoneista. Mistähän on ottanut mallia?
Paperiroskiksesta.
Lankakeristä.
Imurista.


Felix ei tykkää...

Äkkinäisistä kovista äänistä.
Kauppareissuista.
Pukemisesta. Pipot ovat pahimpia. Pukemista seuraa kiemurtelu ja kiljuminen.
Odottelusta. No ehkä muutkaan vauvat eivät ole maan kärsivällisimpiä?
Vaipan laittamisesta. Sama reaktio kuin pukemiseen.
Kukkakaalista ja parsakaalista.
Paikallaan olemisesta.
Pinnasängystä.

Siinä nyt muutama tärkein. Lasten kehityksessä on paljon samaa, mutta heillä kaikilla on myös omat juttunsa. On niin hauskaa seurata minkälainen yksilö meidän lapsestamme tulee!