Felixiä ei puhelimessa puhuminen paljoa kiinnosta. Sen sijaan puhelimen voisi mielellään syödä. Tänään oli kuitenkin ihana kuulla kiljumista, ähkimistä ja höpöttelyä puhelimen toisesta päästä, sillä ikävä oli jo ehtinyt kasvaa kovaksi.

Felix lähti lauantaina mummin luo yökyläilemään, ja sillä reissulla hän on edelleen! Tämä oli ensimmäinen kerta, kun olemme olleet kaksi yötä erossa. En tiedä johtuiko pitemmästä ajasta, vai siitä, ettei poika ole pitkään aikaan ollut yökylässä, mutta hoitoon lähettäminen oli minulle tällä kertaa hirveän vaikeaa. Felix on kuitenkin pärjännyt hyvin, ja ollut reipas, kuten etukäteen jo tiedettiinkin.

Entä mitä hurjaa keksivät vanhemmat, kun perheen pienin on viikonlopun poissa? Meillä oli paljon suunnitelmia, ja vähän vähemmän toimintaa. Olemme nukkuneet paljon, syöneet hyvin ja kyhnyttäneet toistemme kainaloissa - siis ihan täydellinen viikonloppu! Viime aikoina uni on ollut niin vähissä, että kaikki lepo oli kuin rahaa pankkiin olisi laittanut!

Lauantain huikea päätös oli leffailta. Kulutimme luultavasti enemmän aikaa elokuvan valitsemiseen, kuin lopulta sen katsomiseen. Netflixit ja Viaplayt läpi kaivettuamme päätimme lopulta laittaa Mitä odottaa kun odotat pyörimään, vaikka ennakko-odotukset eivät olleetkaan korkealla. Elokuva oli ihan katsottava verrattuna moneen muuhun, joita emme päässeet ensiminuutteja pidemmälle. Onneksi pääasia ei ollutkaan leffa, vaan yhdessä vietetty aika, juustot ja irtokarkit!

Eilen sunnuntaina käväisin Hulluilla päivillä ja Arnoldsilla ystäväni Outin kanssa. Harri oli tyytyväinen kun lähdin, tai oikeastaan hän on tyytyväinen aina kun näen kavereitani, sillä hänen mukaansa olen onnellisempi kun tapaan heitä. Taitaa olla aika oikeassa tuo mies. Illalla kävimme vielä Tintåssa syömässä.
Mahtavaa aloittaa viikko levänneenä! Nyt koitan hoitaa Felixiä odotellessa kaikki päivän pakolliset hommat alta pois, niin voin sitten keskittyä pelkästään häneen. Eiköhän se äidin muru sieltä pian kotiudu. Ihanaa ja aurinkoista viikkoa kaikille!