Minustakin on näköjään tullut niin vanha, että kauhuissani päivittelen nykyajan lapsia. Tai no, vanhemmathan niitä lapsia kasvattavat, joten kauhistelen siis nykyajan vanhempia. Oivoi.

Vähän aikaa sitten jossain pyöri mainos, jossa lapsi seurasi aikuista joka paikkaan, ja kopioi kaikkea hänen tekemäänsä. Tämä ei ole kovin kaukana todellisuudesta. Kaikki tietävät, että lapset ottavat mallia vanhemmistaan, mutta todellisuudessa meidän esimerkkimme vaikuttaa heihin paljon enemmän kuin luulemmekaan.

Lasten silmät tarkkailevat meitä silloinkin kuin emme huomaa, ja he käytännössä kopioivat meidän toimintamallimme. Lapset kuuntelevat miten puhumme toisille ja toisista. Jos vanhemmat kohtelevat muita huonosti, ei voi olettaa lapsen toimivan sen paremmin.

Työssäni esittelen erilaisia juomia ja ruokia. Käytännössä se tarkoittaa tuotteen maistattamista ja tuotetietoisuuden lisäämistä. Viimeksi kun tulin työpäivän jälkeen kotiin tajusin, että vain pieni osa vanhemmista kehottaa lapsiaan kiittämään minua saatuaan lasillisen limsaa tai pienen kupillisen sipsejä. Itse asiassa moni aikuinenkaan ei kiitä, ja he myös tuntuvat kuvittelevan, ettei siihen ole edes mitään syytä.

Googlailin asiaa hiukan, ja Iltalehden sivuilta löytyi juttu, jossa myyjät kertovat kauhistuttavia tarinoita lasten ja vanhempien käyttäytymisestä kaupoissa. Yksi ruokakaupassa työskentelevä henkilö kertoo lasten availevan karkkipusseja, ja vanhempien vain toruvan heitä, ja piilottavan sitten pussin lapsen puolesta. Mitä tämän pitäisi opettaa lapsille?

Muistan joskus kauan sitten olleeni ostoksilla pienessä kosmetiikkaliikkeessä, jota ei enää edes ole olemassa. Samaan aikaan kassan kautta poistui äiti noin 13- ja kuusivuotiaiden tyttäriensä kanssa. He kuitenkin palasivat pian, ja pieni tyttö väänsi hämmentyneen myyjän edessä itkua. Äiti pysyi tiukkana. Lopulta tytön pieni nyrkki aukeni ja sisältä paljastui pienen pieni kynsilakkapullo. Anteeksipyynnön jälkeen kaikki olivat helpottuneita, ja tyttö oli oppinut jotain virheestään.

Minut itseni on kasvatettu niin, että sanavarastooni kuuluvat sanat "kiitos", "anteeksi" ja "ole hyvä." Näistä sanoista on matkan varrella ollut vain hyötyä. Elämä on tiimipeliä, jossa hyvä pelaaja ottaa muut huomioon. Jokainen makaa kuten petaa, tai kuten vanhemmat petaavat, mutta itse ainakin ajattelin kasvattaa omista lapsistani todellisia joukkueurheilijoita!