Opi jo

1.12

Blogissa on ollut niin hiljaista, että melkein voisi kuulla kursorin vilkkuvan. Hiljaisuuden syyksi laitan tällä kertaa uupumuksen lisäksi vatsakivut, jotka jatkuvat tänään jo viidettä päivää. En voi väittää ettei kipu olisi täällä jo ennestään tuttu juttu, mutta tällä kertaa se ei vaan suostunutkaan lähtemään yhtä äkkiä kuin tulikin.

En nyt ala tähän sen suurempaa terveysselvitystä avaamaan, mutta eilen varasin ajan lääkäriin ja kävinkin jo, vihdoin ja viimein. Tulehdusarvo oli lähes nollissa ja seuraava askel on mennä labraan tarkistamaan olisiko kyse vaikkapa laktoosi-intoleranssista tai keliakiasta. Oma diagnoosini, ainakin tällä hetkellä, on se, että olen liian pitkään pitänyt omaa terveyttäni itsestäänselvyytenä, ja toisaalta ihan kakkossijalla. Käytännössä lähinnä syönyt mitä sattuu, vaikka selvästi moni ruoka ei vatsalleni sovi. Kroppa taisi olla viisaampi kuin minä, kun kertoi, että nyt saa riittää.

Mulla ei ole tapana kirjoitella tänne mitään terveystila-avautumisia, mutta tällä kertaa päätin tehdä poikkeuksen. Halusin muistuttaa kaikkia muita vanhempia siitä, miten tärkeää on pitää itsestään huolta, ettei jokaisen tarvitse oppia sitä kantapään kautta, niin kuin... joidenkin. Hyvä ruoka ja liikunta pitävät virkeänä, sehän on ihan selvä homma. Oman ajan ottaminen ei ole itsekästä, vaan fiksua. Sillä selvä homma on myös se, että äidin ja isän hyvinvointi heijastuu koko perheeseen. 

Nyt ei ole enää varaa voida huonosti. Perjantaina emme päässeet ulos, vaikka sää oli mitä ihanin, vaan katsoimme sisällä piirrettyjä. Istuimme mukavasti toistemme kainaloissa sohvalla ja tiedän, etteivät lapset yhdestä päivästä rikki mene, mutta kyllä mä niin olen syyllistänyt itseäni, silti. Tulevat päivät, viikot ja vuodet haluan tehdä lasteni kanssa vaikka näitä metsäretkiä tai mitä lapset ikinä keksivät halutakaan. Ikinä koskaan enää en halua sanoa rakkaille seikkailijoilleni, ettemme voi tehdä jotain, koska äiti on vähän kipeä - siis ihan vaan omaa tyhmyyttään. Lupaan rakastaa itseänikin vähän enemmän, sehän on loppujen lopuksi kuin rahaa pankkiin laittaisi.

Näiltä retkiltä mä en halua jäädä pois...



You Might Also Like

4 kommenttia

Kiitos kommentista!

Subscribe