Aikuisten oikeesti reissussa

14.49


Kai sitä on tullut vanhaksi kun aina juuri silloin, kun pitäisi lähteä reissuun, ohikiitävän hetken tekisi mieli vain jäädä kotiin, kun ei millään jaksaisi lähteä. Ja silti lopulta reissussa on ihan superhauskaa, ja kotiin kiva palata. Toinen aikuistumisen merkki, jonka huomasin viikonloppuna, oli bussimatka ilman eväitä. Evääthän ovat olleet se koko pointti kaikilla reissuilla, ja perille pääsy hyvänä kakkosena, mutta tällä kertaa en edes muistanut kaivata mitään naposteltavaa. Koitin korjata tilannetta paluumatkalla, mutta ei mun sittenkään tehnyt mieli suklaata, ja päädyin jopa nukahtamaan bussiin. Ikä ei tule yksin?

Meillä on ollut tässä aika hektinen loppusyksy tai alkutalvi, miten sen nyt ottaa. Harrilla on ollut paljon töitä, mulla on ollut jonkin verran töitä ja paljon muuta ohjelmaa lasten kanssa ja ilman. Ollaan käyty teatterissa, verkostoitumassa, erilaisissa tapahtumissa, ollaan askarreltu ja puuhasteltu. Kaikkea kivaa, mutta silti aika uuvuttavaa, kun menoja on soviteltu yhteen, ja usein menty aika läpystä vaihto -meiningillä, eli toisin sanoen parisuhteeseen on ollut mahdollista panostaa lähinnä lasten nukkumaanmenon jälkeen, jos silloinkaan.

On aina niin helppoa neuvoa muille, että itselle ja parisuhteelle täytyy ottaa aikaa, mutta sitten unohtaa sen omalla kohdalla kokonaan. Ajatella, että kyllä me pärjätään, ja pärjätäänkin, mutta lopulta kyseessä on aika tärkeä ihmissuhde, ja sille on ihan fiksua silloin tällöin ottaa aikaa. Esimerkiksi "lapset hoitoon ja mars kahdestaan Helsinkiin yllätyssyntäreille" on toimiva piristys väsyneille vanhemmille. Me ainakin palasimme reissultamme entistä rakastuneempina, joskin myös entistä väsyneempinä. Eikä se varmaan ole mikään ihme, sillä arjen ulkopuolella toisen näkee ihan eri tavalla, ja on helppo muistaa mihin sitä alunperin ihastuikaan.

Tulipa tähän juttuun pitkä prologi, mutta mitä itse viikonloppulomaamme tulee, se alkoi astumalla Caribian pihalla odottelevaan Onnibussiin, joka toimitti meidät Helsinkiin noin kello kahdeksi. Juhlat juhlittiin samana iltana hyvässä seurassa, kisailtiin pienimuotoisissa olympialaisissa, jotka on mainittava koska voitin ne, käytiin vähän tanssimassa Le Royssä ja lopuksi yöpalalla Splizzeriassa. Kyllä te kaikki tiedätte milläisia ne parhaimmat illat ystävien kanssa ovat, täynnä naurua ja rakkaudellista naljailua. Ei mennä nyt siis siihen sen enempää, vaan keskitytään loppupostauksen ajan ihan puhtaasti shoppailuun.


Meidän oli tarkoitus ostaa jotain hyviä tusseja graffiteja sketsaavalle kaverille. Bussimatkalla ehdotin kuitenkin, että hakisimme lahjan Kiasman myymälästä, josta on muodostunut ihan must-kohde Helsingissä, vaikkei itse näyttelyyn ehtisikään tutustumaan. "Ostetaan vaikka joku graffiti-värityskirja" oli pelkkä heitto, mutta jos jostain, niin Kiasmastahan sellainen löytyi. Siis oikeasti löytyi!


Ennen illan kekkereitä napattiin vielä Aleksanterinkadulta Harrille housut ja minulle juhlimistarkoituksiin sopiva paita. Ehdimme myös piipahtaa siellä Xmas Garagessa josta mainitsin, ja jonne emme enää sunnuntaina ehtineet uudestaan, vaikka tarkoitus oli. Tämä oli ainut syy, miksei kotiinviemisiä tarttunut mukaan, sillä ostettavaa olisi kyllä löytynyt - raakasuklaata, joulukoristeita, leluja, lautapelejä, sisustustuotteita... Sieltä olisi varmaan saanut kaikki tarvittavat lahjat kerralla, joten jos joku helsinkiläinen ei ole siellä vielä käynyt niin hei... Olisi jo korkea aika.


Sunnuntaina oli tarkoitus tehdä jouluostoksia, ja tärkeimpänä kohteena oli suloinen leluliike Ombrellino Pohjoisesplanadilla, jonne minulla oli lahjakortti käytettävänä. Meinasi iskeä pieni paniikki siinä valinnanvaikeudessa ja ihmistungoksessa - liikehän oli aivan supersuosittu! Onnistuin kuitenkin valitsemaan leikkiruokien, pelien, julisteiden, nukkejen, pehmoeläinten ja kaiken muun suloisuuden joukosta Stellalle joululahjan, josta tiedän hänen varmasti pitävän! Se odottelee nyt aattoa kauniissa lahjapaperissa, ja koitan välttää kiusausta ilahduttaa meidän neitiä jo ennen aikojaan. Ombrellinon verkkokauppa muuten löytyy osoitteesta ombrellino.fi.



Kun ensimmäisen ja ainoan suunnitellun kohteen jälkeen olimme syöneet suuntasimme Kamppiin, josta paluubussimmekin sitten myöhemmin lähti. Ennen kotimatkaa ehdimme kuitenkin pikaisesti kiertää kaikki viisi kerrosta, joissa yleensä haluan käydä Laminassa Harria ajatellen ja tietysti kolmoskerroksen lastenvaateliikkeissä. Joka reissulla on aina myös käytävä Mangossa, josta kävelen myös aika äkkiä ulos, kun muistan, etten kuitenkaan raaski ostaa itselleni mitään, ja tämän päätelmän jälkeen en edes jaksa vaivautua muihin vaateliikkeisiin. Sellainen oli ja on minun perinteinen Kamppikierrokseni. Sen jälkeen voikin sitten ostaa alakerran K-marketista vissyä, istua uupuneena bussiin ja matkustaa kotiin. Ja todeta, että kyllä sittenkin kannatti lähteä.

You Might Also Like

2 kommenttia

  1. Voi, ihanaa et teillä oli kiva viikonloppu Harrin kanssa! :)

    Iida

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhteinen aika on kyl niin tärkeetä. <3

      Poista

Kiitos kommentista!

Subscribe