Pieni isoveli

22.40

Taitaa taas minunkin olla aika päivitellä vähän omia kuulumisiani tänne. Viime kerrasta alkaa jo olla aikaa, ja olen tässä välissä ehtinyt täyttää kunnioitettavat 1v 5kk ja on minusta ehtinyt tulla isovelikin!

Äiti on selittänyt kavereilleen jotain jostain taantumisesta, ja ettei minulle ole käynyt niin - ainakaan vielä. Siis miten niin vielä? En kai minä nyt ala käyttäytyä lapsellisemmin, minunhan kuuluu näyttää mallia pikkusiskolle. Minäkö nyt rupeaisin matkimaan vauvaa? Päinvastoin!


Olen ruvennut syömään hienosti itse, ja osaan jo aika hyvin juoda lasistakin. Tykkäisin kävelläkin ihan itse ulkona, mutta aina minut laitetaan rattaisiin kun en muka osaa varoa pyöriä. Eilen tein ensimmäistä kertaa pissan pottaan. Äiti kehui minua niin ylitsevuotavasti, että olin ihan varma että se aikoo ottaa siitä pissastakin kuvan! Täytyy myöntää että olin kyllä itsekin aika ylpeä...


Äiti sanoi että minulle on tullut pikkuinen uhma sen jälkeen, kun Hulina tuli kotiin - onpa reilua! Ensin ne tuovat  jonkun itkevän ja kakkaavan vauvan, joka on koko ajan sylissä ja tissillä, ja sitten ihmetellään minun käytöstäni! Kai sitä nyt vähemmästäkin järkyttyy.


No, alkujärkytyksen jälkeen se siskokin on oikeastaan aika kiva. Olen ollut tosi kiltisti, vaikka välillä ärsyttää kun vauvaa täytyy syöttää ja minun pitää odottaa. Vauvan hoitaminen on vaikeaa, mutta olen kyllä ollut hyvä apulainen! Taputtelen vauvaa kun sitä pitää röyhyttää, koitan naurattaa sitä kun se itkee ja annan tuttia (ja ihan vaan joskus vähän varastan sitä). Ja jos oikein hellälle päälle satun, annan myös suukkoja.


Kaikki sanovat, että olen hirveän iloinen poika, ja miksen olisi? Minä tykkään ihan tavallisista asioista, kuten mansikoista, haleista, tornien rakentelusta, ulkoilusta ja hampaiden pesusta. Ja äidistä minä tykkään, äidin kanssa iltatoimetkin ovat kivoja. Äiti laulaa aina minulle nukkumaan mennessä, ja jos se ei meinaa muistaa, autan aloittamalla laulamisen itse. Meillä suukotellaan paljon, koska meillä rakastetaan isosti.


Olikohan siinä kaikki tärkein? Tuskin, minusta nimittäin riittäisi kerrottavaa vaikka kokonaisen kirjan verran! Nyt minä en kuitenkaan jaksa kirjoittaa enempää. Äiti voi ehkä jatkaa huomenna!

Hyvää yötä,
Felix.

You Might Also Like

2 kommenttia

  1. Täällä uusi lukija liittyy joukkoon :)

    Olipa ihana kirjoitus :) Ja suloinen poika <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!

Subscribe