"Nyt aletaan jo olla vahvoilla. Kuulema avioliiton onnistumisprosentti suurenee kahden vuoden naimisissaolon jälkeen." Näin ihanan käytännönläheisesti pohdiskeli mieheni hääpäivämme lähestyessä. Hyvin menee siis, ja paperihääitä vietimme tänään. No ihan tosissaan, olemme ihan älyttömän onnellisia ja rakastuneita, mutta se siitä lässytyksestä!

Hääpäivä ei olisi voinut alkaa paremmin. Sain tietysti asianmukaisesti aamupalan sänkyyn ja kun kerrankin oli mahdollisuus, loikoilimme puoleenpäivään asti tekemättä mitään. Ihan kivan lahjankin Harri oli keksinyt, itse en ainakaan kieltäydy pidennetystä viikonlopusta Nizzassa, tosin reissu saa vielä hetken odottaa, sillä Stella oli tänään vasta ensimmäistä kertaa hoidossa.

Stella lähti iltapäivällä vaarin luo, ja me lähdimme pitkästä aikaa viettämään aikaa ihan kahdestaan. Olimme varanneet päivällisristeilyn Rudolfinalla, joka oli kyllä ihan nappivalinta tähän päivään. Buffetissa oli tarjolla lihaa, kanaa, salaatteja, kasviksia, uusia perunoita ja todella hyvää lohta, mutta valitettavasti pöydästä oli jatkuvasti jotain loppu. No, onneksi pääasia olikin yhdessäolo, ja parasta risteilyssä olivat maisemat. Ja toisaalta maha on kyllä vieläkin täynnä...

Tänään vedin pitkästä aikaa nämä kengät jalkaan, ja naurahdin Harrille, että tavallaan nekin liittyvät meidän suhteemme historiaan. Ostin ne meidän ensimmäisenä yhteisenä kesänämme, ja ne olivat Harrin mielestä tosi rumat! Kenkiin ei oikeastaan olisi ollut varaa, sillä olin päättänyt kieltäytyä työpaikasta Svarte rudolfilla. Vaikka olimme köyhiä ja kipeitä, meillä oli ihan älyttömän hauska kesä! Voisi melkein sanoa, että ympyrä sulkeutui tänään! Ainakin pieni sellainen.