Ja nyt on pakko tunnustaa, että meillä ei näytä yhtään joululta. En ole saanut valoja ikkunoihin, joululiinoja pöydille tai keittiön kaappeja puunattua. Joululahjoja olen ostanut muutaman hassun, eikä mulla ole pahemmin mitään ideoita niiden loppujen varallekaan. Mutta joulu tulee silti, vaikka kauniit aikomukseni itsetehdyistä lahjoista ja laatikoista näyttävät uhkaavan epävarmoilta.

Miksi me naiset haluamme aina tehdä sen suursiivouksen jouluksi? Eikö lahjojen hankkimisessa, ruokien valmistamisessa ja joulukorttien lähettämisessä ole riittävästi hommaa? Ja kukahan siellä kaapeissa ja laatikoissa meinaa joulua viettää? Ja juu, itse olen kaappien siivouksen suhteen jo luovuttanut.

Vali vali. Väsyttää. Stressaa. Onpa harmaata. 

No joo, mutta JOULU TULEE! Se tulee vaikka huomaisinkin, että painajainen, jossa tajuan jouluaattona unohtaneeni ostaa kaikki lahjat olisikin totta - ja uskokaa huviksenne, olen nähnyt sellaista unta. Ja jollei jouluna ole lunta, Joulupukki tulee silti, jos on ollut oikein kiltti.

Nyt voinkin siis ottaa ilon irti Stellan yövalvomisista, ja tonttuilla menemään. Katsokaas, löytyi se hopeareunuskin! Koittakaa jaksaa vielä pari päivää, sitten saa taas hengähtää.

Heh, tämmöinen löytyi arkistojen kätköistä. Muistaako joku nähneensä aiemminkin?