Felix on sopeutunut uuteen kotiin oikein hyvin. Hänellä on ihan omat juttunsa täällä, kuten keittiön laatikoihin kiipeäminen, sohvalla kuperkeikkailu ja ikkunasta kadulle kurkistelu. Ja olisittepa nähneet sen riemun, kun hän hoksasi olohuoneeseen ilmestyneen taaperomitoitetun lepotuolin! En tiedä yritetäänkö yllä olevissa kuvissa rentoutua vai harrastaa jotain uudenlaista akrobatiaa, mutta iso ilo tuolista on jo tähän mennessä otettu irti.

Omat fiilikseni uudesta kämpästämme ovat vähän toisenlaiset. Kun tilaa on yhtäkkiä 20 neliötä enemmän, ei välttämättä ole kalusteita tilaa täyttämään, ja tyhjät huoneet saattavat näyttää vähän ankeilta. Joskus iskee huoli siitä, ettei tämä alakaan tuntua kodilta. Vuokra-asunto ei tietenkään ole sama kuin oma, mutta en halua koko ajan ajatella asuvani jonkun toisen nurkissa.

Eilen sain hölmöön huoleeni ja murheeseeni lohdutusta, kun tilasimme unelmieni sohvan, joka saapuu loppukuusta. Tiskikone sen tuodaan meille jo torstaina, ja lisäksi haimme Ikeasta muutaman kaapin - pieniä ja tarpeellisia arjen helpotuksia siis. Tänään taas olen käynyt ostamassa maalia. Saa nähdä mitä tästä tulee! Varmasti ei ehdi ainakaan tulla aika pitkäksi laskettua aikaa odotellessa...