Supistukset ovat palanneet. Eilinen mahakipu oli sitä luokkaa, että jouduin soittamaan Harrille töihin, ja pyytämään häntä tulemaan aikaisemmin kotiin. Tietysti Felixillä oli samaan aikaan huono päivä, tai sitten häntäkin otti päähän, kun äiti ei jaksanut kuin rötköttää.

Tilanne ei tänään aamullakaan näyttänyt vielä lupaavalta, joten Harri vei Felixin mummini luo hoitoon, jotta kaikkien perheenjäsenten päivä sujuisi hiukan mukavammissa merkeissä. Ilokseni oloni parani siinä määrin, että käytin vapaapäiväni siivoamalla ja kokkaamalla makaronilaatikkoa.

Olen ollut oikein kunnon vaimo tänään!

Vitsailemme toisinaan siitä, miten vaimon paikka on keittiössä. Todellisuudessa en tee ruokaa, siivoa tai pese pyykkiä siksi, että kokisin sen velvollisuudekseni, vaan siksi, että haluan ilahduttaa miestäni. Ja myös siksi, että se mies ei vaan osaa noita juttuja yhtä hyvin. Tärkein kysymys ei ole se, mitä toisen hyväksi pitää tehdä, vaan se, mitä toisen eteen haluaa tehdä. Kun kaksi ihmistä päättää elää yhdessä, kummankin osapuolen hyvinvointi vaikuttaa toiseen.

Millainen sitten on hyvä vaimo? Sellainen, jolla on se makaronilaatikko valmiina kun mies tulee kotiin? Itse edellytän itseltäni samoja asioita, kuin mitä odotan mieheltäni; läsnäoloa, rakkautta, arvostusta, luottamusta, parin kuuntelevia korvia ja kädet, jotka silittävät päätäni kun minun on huono olla.

En usko että yksikään parisuhde toimii ilman vaivannäköä, ja työkuvioiden ja lapsiperheen arjen kuormittaessa panostusta vaaditaan vielä vähän lisää. Kaiken lisäksi jokainen isä tietää, ettei elämä raskaana olevan naisen kanssa ikinä ole liian helppoa.

Mielestäni parisuhde toimii hyvin yksinkertaisilla asioilla, kuten sanoilla "kiitos" ja "anteeksi." Toimivan tiimin kulmakivet ovat luottamus ja avoimuus, jotka myös mahdollistavat toinen toisensa. Eihän kukaan yksinkertaisesti voi hyvin, jos ei voi puhua avoimesti tunteistaan sille ihmiselle, jonka pitäisi olla se kaikkein läheisin.


En tietenkään ole mikään parisuhdeguru, eikä minulla ole muutenkaan kovin monesta suhteesta kokemusta. Jotain olen kuitenkin tehnyt oikein, kun en ole tuota miestä saanut kiukuttelullani mihinkään karkaamaan.

Onko teillä jotain huikean hyviä parisuhdevinkkejä? Minä jaoin jo omani, joten olisi kiva kuulla muidenkin mielipiteitä!