Kun odotus palkitaan

22.41

Mitäs tämä tarkoittaa?



Sitä, että odotus, kärsivällisyys ja tuntien vuokraovi.comin selailu on palkittu! Asunto, josta viime viikon alussa jätimme hakemuksen on pian meidän. Naureskelin edellisviikolla isälle, että luultavasti kun nyt olemme ostaneet uusia kalusteita ja laittaneet sisustusta uusiksi, löytyy viimein uusi kämppä. Se keino ilmeisesti toimi, ja Harri kävi kirjoittamassa vuokrasopimuksen perjantaina. Muutto tapahtuu ensi kuussa, kunhan omistaja on tehnyt vähän pintaremonttia asunnossa.

Yllättävää kyllä, Harri on ollut muutosta enemmän innoissaan kuin minä. Yhtäkkiä nykyisestä asunnosta luopuminen, jota olen niin kauhesti väittänyt inhoavani, tuntuu hiukan haikealta. Yhtäkkiä ympäröivät talot ja puut ovat minulle hirveän tärkeitä, ja parveke (jota tuskin käytämme) on ihana. Kävelyreitti kaupungillekin on ihana, vaikka uusi asunto sijaitsee vielä lähempänä keskustaa.

Kaikessa on aina puolensa. Minä en pidä siitä, että asiat muuttuvat. Vaikka ne muuttuisivat siten, että saamme taas oman makuuhuoneen ja yli 20 neliötä tilaa lisää, on asetuttava pieneen vastarintaan. Entä jos siellä onkin ihan kamalat naapurit? Entä jos alan kaipaamaan lasitettua perveketta? Entä jos paikka ei vaan tunnu kodilta?

Alun järkytyksen jälkeen alan sopeutua muuttoajatukseen. Ovathan uudet asiat kuitenkin aika jännittäviä. Innostun joka päivä vähän enemmän, enkä sittenkään jaksa odottaa itse muuttopäivää ja sitä, kun saa alkaa asettua taloksi. Tai sitä, että pääsen sisustamaan asunnon mieleisekseni!

Onhan tämä sittenkin ihan huippujuttu! Jostain on luovuttava, jotta tilalle voi tulla uutta. Sillä tavalla mennään elämässä eteenpäin.

Tässä vielä muutama kuva parin vuoden takaa, kun olimme juuri muuttaneet - ihan vaan fiilistelyn vuoksi. Silloin muutto sujui isän tila-autolla, kun meillä ei ollut vielä edes sohvaa, sänkyä tai keittiön pöytää. Nyt muutettavaa on aika paljon enemmän, joten käsi pystyyn vapaaehtoiset!

You Might Also Like

2 kommenttia

  1. Hieno juttu, onnittelut! Uusi tulokas pääseekin sitten heti ihan uteen kotiin, mainio ajoitus. :) Olen muuten itse samanlainen jahkailija ja muutoksen vastustelija, mutta useimmiten ne on kuitenkin kaiken tuskastelun arvoisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! Ajankohta on myös siinä mielessä sopiva, että mun ei tarvitse kantaa mitään. ;) No joo, muussakin tapauksessa työnjako ois varmaan ollut sama, kun mä kuitenkin pakkaan, puran, pesen ja järjestän. Että ei tässä nyt laiskottelemaankaan pääse. :D

      Poista

Kiitos kommentista!

Subscribe