Mehukatti-lastenmaassa

22.02

Harva asia tässä mutsin hommassa ottaa aina ajoittain niin pahasti päähän kuin se, ettei lapsi nuku. Ongelmia ilmenee erityisesti niinä päivinä, joina aikataulu on suunniteltu juuri perheen pienimmän unitarpeiden mukaan. Olen aivan varma, että taaperoilla on joku ylimääräinen aisti, jonka avulla he tunnistavat tällaiset päivät. Silloin normaalit päivän rutiinit ja rytmit unohdetaan, ja keksitään äänenavausharjoituksia sängyssä vaikka tunti, jos sattuu olemaan sellainen fiilis.


Tänään oli juuri sellainen päivä. Kellonajan ja ensimmäiset päiväunet huomioiden toisten unien aika olisi ollut juuri kello kaksi, mutta Felix oli eri mieltä. Niin me sitten lähdimme ensimmäistä kertaa tutustumaan Mehukatti-lastenmaahan täysin ilman kakkospäikkäreitä, ja kaiken lisäksi vähän huonosti evästettynäkin. Felix jaksoi yllättäen todella hyvin, eikä kiukutellut ollenkaan, päinvastoin.


Felix niin tykkää muista lapsista! Hän nauraa aina kun joku ottaa katsekontaktin, ja lähtee riemuissaan karkuun, kun muita lapsia tulee lähelle. Kavereiden lisäksi pallot olivat päivän paras juttu, mutta pallomeri vähän liian hurja. Liukumäki oli myös hirmu kiva, vaikka Felixin mielestä oli paljon näppärämpää kiivetä puoleenväliin ja liukua siitä alas, kuin käyttää portaita.


Mehukattimaa oli todella positiivinen kokemus. 0-3-vuotiaille oli oma alueensa, jossa lapsia oli helppo pitää silmällä. Kahviosta sai kaikenlaista purtavaa, jota oli mahdollista syödä myös leikkipaikan läheisyydessä. Kaksi raskaana olevaa kahden taaperon kanssa ainakin nostavat peukkua, kun lapset voivat vapaasti ja turvallisesti leikkiä rajatulla alueella. Ainoa miinus on sijainti. Jos Leaf-areena Mehukattimaineen olisi lähempänä, voisimme ostaa Harrin kanssa vaikka salikortit, ja viihtyä useamminkin.



You Might Also Like

0 kommenttia

Kiitos kommentista!

Subscribe