Felixillä on neljän kuukauden iässä todettu maitoallergia. Imettäminen ei onneksi ole tuottanut minulle missään kohtaa ongelmia, ja tarpeen tullen hänelle on annettu jauheesta valmistettavaa kliinistä maidonkorviketta. Muistan miten olin kerran ostanut kokeiluun vähän erilaista, soijapohjaista korviketta, ja sain Harrilta epätoivoisen puhelun työkeikalle: "ei kelpaa, ei suostu syömään." Oma taukoni menikin sitten vessassa imettämässä, ja hyvin siitäkin loppujen lopuksi selvittiin.

Ongelmia kuitenkin tuli kesän jälkeen, kun Felix kieltäytyi juomasta sitä Nutrician korviketta, joka ennen oli ihan hyvin maistunut. Vesikään ei kelvannut, joten hoitoon laittaminen kävi vähän haastavaksi. Äitiysneuvolassa minua käskettiin lopettamaan imetys, kun olin siitä ja raskaudesta niin poikki, ja yritin siinä sitten selittää, ettei asia ollut ihan niin yksinkertainen.

Kun kipeitä supistuksia alkoi olla päivittäin, Varasin viimein soittoajan allergian todenneelle erikoislääkärille. Saimme luvan kokeilla soija- ja kauramaitoa, jotka ovat maistuneetkin hyvin. Olemme myös varovasti maistelleet tavallisia maitotuotteita, kuten jogurttia ja juustoa. Tänään kävimme asian puitteissa lasten ja nuorten polilla. Useimmat pikkulasten allergiat lähtevät kahteen ikävuoteen mennessä, ja niin näyttää onneksi käyvän tässäkin tapauksessa.

Lopetin imetyksen kertaheitolla, ja päinvastoin odotuksiani, se ei tuottanut Felixille minkäänlaista ahdistusta. Sen sijaan olin itse salaa vähän surullinen, kun olin imettänyt vauvaani "vain" 11 kuukautta sen suunnittelemani vuoden sijasta. En olisi kuitenkaan voinut lopettaa imetystä parempaan aikaan, sillä supistukset johtuivat umpisuolen tulehduksesta, ja pian sen jälkeen jouduinkin leikkaukseen ja moneksi yöksi eroon Felixistä.


Loppupeleissä olen tyytyväinen imetyksen kestoon, sillä se oli meidän perheemme tarpeisiin juuri sopiva. En kuitenkaan ole ikinä ymmärtänyt sitä, miten imetystä pidetään jonkinlaisena hyvän äitiyden mittarina. Vaikka imetystä suositellaankin, jotkut äidit tekevät päätöksen olla imettämättä, tai imettää vain vähän aikaa. Tai sitten sen päätöksen tekee lapsi.

Jokaisella tuntuu olevan oma käsitys siitä, miten ja missä mittakaavassa imetys tulisi suorittaa. En edes lähde ottamaan kantaa mammapalstojen kiivaaseen keskusteluun, mutta toivon jokaisen äidin hoitavan vauvansa ruokkimisen juuri siten, miten itsestä tuntuu parhaalta - muiden paidan alle vilkuilematta.