HBD!
17.56
Harri oli suunnitellut yllätysohjelmaa koko lauantaiksi, sillä juhlimme (hieman etukäteen) sunnuntaina olevia syntymäpäiviäni. En tiennyt ennalta oikeastaan mitään koko päivän kulusta, paitsi että Felix pääsee ensin isomummille hoitoon, ja sitten vaarin luo yökylään. En osaa sanoa kumpi jännitti enemmän, poitsun hoitoon laittaminen vai päivän/illan ohjelma, mutta en osannut odottaa hermoilevani niin paljon.
Aamupalaksi nautittiin täytettyjä kroisantteja ja mansikoita, luonnollisesti sängyssä kuten kaikki kunnon juhla-aamiaiset. Liikenteeseen pääsimme lähtemään aika hitaalla startilla, koska piti vielä siivoilla, käydä apteekissa ja niin edelleen. Joskus vähän ennen kahta lähdimme vapputivoliin hiukan kiertelemään ja fiilistelemään. Aurinko paistoi ja pääsin vihdoinkin rullaamaan ensimmäistä kertaa puoleentoista vuoteen! Ruokailu hoidettiin kreikkalaisessa Athene-ravintolassa.
Tulimme neljän jälkeen kotiin ja aloin laittamaan Felixin tavaroita kasaan. Hetken päästä talo täyttyi yllättäen kavereista, joita valui illan mittaa vielä lisää paikalle. Oli ihana nähdä kavereita, ja myös ensimmäistä kertaa Felixin syntymän jälkeen viettää iltaa Harrin kanssa. Osa porukasta lähti vielä Brysseliin laulamaan karaokea, josta Dynamon kautta pitsalle ja kotiin.
Tässä pieni kuvakooste päivästä, illalla ei harmi kyllä tullut otettua kuvia.
Sunnuntaina heräsin heti yhdeksän aikaan odottamaan Felixiä kotiin ja siivoilemaan serpentiinejä ja partyhattuja. Sieltä sitten tultiinkin ihan reippaana ja iloisena kotiin. Kauhea nälkäkin taisi olla, mutta se sitten unohtui kun piti äidille niin paljon höpöttää ja hymyillä. Yö oli kuulema mennyt oikein mallikelpoisesti, eikä Felix ollut oikeastaan edes itkeskellyt kuin ulkovaatteita pukiessa. Kyllä olen ylpeä kun on noin reipas lapsi!
En ajatellut sukulaisten kanssa syntymäpäiviä kummemmin viettää, mutta ihan meidän perheen kesken kävimme Trattoria Romanassa syömässä. Ravintola on ihana pieni italialainen Hämeenkadulla. Olemme muistaakseni aikaisemminkin viettäneet syntymäpäiviäni siellä, ja joka kerta olen ollut ruokaan tyytyväinen. Itse asiassa se oli isä, joka ehdotti Romanaa tänäänkin, joten paikka on siis tutustumisen arvoinen. Isä nimittäin osaa aina suositella parhaat ravintolat!
Ilmakuivattua kinkkua ja rucolaa sisältäneen pitsan jälkeen siirryin kotikautta Fontanaan, jonne Karo (jolla oli myös syntymäpäivä) oli kutsunut muutamia kavereita. Maha oli vielä niin täynnä, että nautiskelin vain lasin cokista ja toisen kuohuvaa, mutta seura tietysti oli tärkeintä ja koko jutun ydin. Tytöt jatkoivat vielä biljardia pelaamaan, mutta me lähdimme sitten jo Felixin kanssa iltatoimia tekemään. Tiivis ohjelma siis, mutta kiva viikonloppu kokonaisuudessaan.
0 kommenttia
Kiitos kommentista!