Mom is the new black: Turku

, by Mere

Felix

Ne parhaat 5v-synttärit

Yhteistyössä KOKOO

Tiesittekö Turun Forumissa sijaitsevasta Legoleikkipaikka-KOKOOsta?

Entä tiesittekö, että heillä voi järjestää myös vaivattomat synttärijuhlat?

Muistan kun KOKOO tuli Turun Forumiin ja ihastelin sen raikasta ideaa. Kirjoitin blogiinkin testikierroksestamme, jonka jälkeen olin edelleen vakuuttunut idean toimivuudesta, vaikkei meidän reissumme ehkä sujunutkaan ihan niin hienosti kuin olisin toivonut. Lapset olivat silloin kovin pieniä ja intoa ja vauhtia oli vielä paljon enemmän kuin rakennustaitoa.

Nyt kun nuo rakkaat tuholaiset ovat kasvaneet jo paljon isommiksi ja rakkaus Legoihin on säilynyt, on heistä kehittynyt varsin taitavia rakentelijoita. Felix kokoaa mitä mielikuvituksellisimpia taloja ja ajoneuvoja omasta päästään, mutta osaa hämmästyttävän hienosti rakentaa myös ohjeen mukaan – meidän viisivuotias!

Uusi vierailu KOKOOhon on ollut siis suunnitteilla jo pitkään, mutta jäänyt ikävästi arjen jalkoihin ja sitä kautta unohtunut. Kunnes tuli se aika vuodesta, jolloin oli jälleen aika juhlistaa syntymäpäiviä. Halusimme kutsua F:n koko päiväkotiryhmän ja selasimme kuumeisina eri juhlapaikkoja, joista vain harvaan mahtui niin monta juhlijaa. Lopulta Harri löysi jostain KOKOOn, eikä ollut enää lainkaan epäselvää, missä Felixin viisivuotisjuhlat järjestettäisiin.

Juhlapäivänä saavuimme Forumiin sovitusti kymmeneltä, ripustimme takit naulakkoon ja lapset aloittivat mutkattomasti leikin. Sunnuntaiaamupäivä oli juuri eikä melkein täydellinen ajankohta, sillä KOKOOn vielä virallisesti ollessa kiinni lapset saivat leikkiä rauhassa omalla porukalla, eivätkä synttärit myöskään katkaisseet kenenkään vapaapäivän viettoa. Oli ihana seurailla lasten oman porukan dynamiikkaa ja tutustua oman lapsen päiväkotikavereihin edes muutaman tunnin verran, ja tietysti oli kiva nähdä miten innokkaita rakentelijoita joukosta myös löytyi.

Rakentelu keskeytyi kun oli aika siirtyä herkuttelemaan. KOKOOn synttäripakettiin kuului myös tarjoilu ja jokaiselle jaettiin annos joka sisälsi pillimehun, mehujään ja sopusuhtaisen määrän karkkia, sipsiä ja popcornia. Ruokailu sujui iloisesti yhteisen pöydän ääressä höpötellen, jonka jälkeen juhlijat palasivat omaan tahtiin takaisin leikkeihin. Syömisen jälkeen avattiin vielä lahjat ja Felix sai koota oman Legoukon muistoksi synttäreistä.

Kekkereiden päätteeksi en voinut kuin ihmetellä miten rennosti, omalla painollaan kaikki oli sujunut, sekä kiittää juhlaisäntäämme Oskaria mukavista juhlista. En ikinä ollut kuvitellut lastenkutsujen järjestämisen voivan olla niin helppoa. Enkä voisi kuvitella parempia synttärijuhlia tyypille, joka ennen joulua julisti: "äiti, kukaan ei voi rakastaa Legoja yhtä paljon kuin minä."

Kiitos yhteistyöstä KOKOO!
Synttäripaketista saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan.

13 kommenttia

, by Mere

ajatuksia

Hei hei 2017

Näitä vuosikatsauksia on kyllä kiva tehdä, mutta on se kyllä työlästäkin! Oli tarkoitus julkaista tämä päivitys jo eilen, mutta vaikka kuinka aloin valmistella sitä jo hyvissä ajoin, oli vuoden tapahtumien kertaaminen sekä satojen ja taas satojen ja satojen kuvien selaaminen yllättävän työlästä – erityisesti kun koneen vaihdon myötä osa kuvista oli todella hankalasti saatavilla. Mutta on tämä niin palkitsevaakin, onhan tämä vuoden kertaaminen antoisaa jo nyt, mutta erityisesti sitten vuosien päästä.

Vuosi 2017 sisälsi paljon hyvää ja kaunista. Se oli antoisa, mutta myös aika raskas, kun totuttelin työelämään ja uuteen arkeen ja sen jälkeen totuttelinkin sitten ajatukseen äitiyslomasta, sekä tämän ajatuksen konkretisoiduttua pahoinvointiin, väsymykseen, kipuihin ja niihin ihaniin, päivä päivältä voimistuviin potkuihin.

Tammikuu

Vuoden alussa oli lunta, ja me koitimme parhaamme mukaan nauttia siitä. Ihan vuoden ensimmäisenä päivänä kävimme Ruissalossa ihailemassa auringonlaskua. Harjoittelimme luistelua, hiihtämistä ja kävimme tietysti myös pulkkailemassa. Kunpa vuoden 2018 tammikuu tarjoaisi yhtä kauniita pakkaspäiviä.

Vuoden alku oli isojen muutosten aikaa, sillä aloitin pitkän äitiysloma-hoitovapaa-rumban jälkeen oppisopimuksessa mainostoimistossa. Kaikki oli alkuun tosi erikoista, jännittävää ja uuvuttavaa, mutta sopeuduin työhön ja porukkaan mielestäni aika hyvin - huolimatta siitä että lapsilla oli tietysti vesirokot heti mun työurani alkuun. Felix täytti neljä vuotta ja iso poika sai arvoisensa synttärijuhlat kun järjestimme ensimmäistä kertaa päiväkotikavereille synttärijuhlat Turun Sirkuskoulussa.

Helmikuu

Alkuvuosi meni töiden, uuden arjen ja lasten sairasteluiden kanssa vähän sumussa, mutta koitin parhaani mukaan pitää yhteyttä ja nähdä myös kavereita, muun muassa Asan keikalla Dynamossa. Pääsin myös tutustumaan uusiin työkavereihini after workin merkeissä Tiirikkalassa, jonka jälkeen pohdin ottavani sen jatkossakin käyttöön jos menen uuteen työpaikkaan. Käytiin Harrin kanssa viettämässä kavereiden kanssa hauska ilta Salossa ja lasten kanssa taas käytiin juhlistamassa yhden pienen tytön ensimmäisiä synttäreitä.

Maaliskuu

Maaliskuussa vierailtiin mummiloissa, ulkoiltiin, oltiin flunssassa ja elettiin kaikin puolin perusarkea, josta välillä koitettiin tehdä vähän juhlavampaa Elsa-leteillä, pääsiäismunakauden avaamisella, Hansakorttelin Fafa'sin testaamisella ja kakkukahveilla Tintån terassilla. Felix pääsi juhlimaan päiväkotikaverin synttäreitä ja lapsilla oli päiväkotikuvaus, jonka tulokset hymyilyttävät vieläkin, sillä Stella oli omatoimisesti pakannut ja pukenut vaaleanpunaisen tiaran kuvia varten. Pääsin hiukan tuulettumaan Annukan Downton Abbey-teemaisiin synttärijuhliin, jota muuten katsottiin maratonina Netflixistä iltaisin.

Huhtikuu

Huhtikuussa pyöräytettiin koko alkuvuoden puuhattu Varpublogit virallisesti käyntiin ja käytiin yhdessä tutustumassa Turun kasvitieteelliseen puutarhaan ja toisiimme. Tähän päivään asti olen kokenut että pieni paikallinen porukkamme sopii mulle ja mun blogille juuri hyvin.

Pääsiäistä vietettiin perinteisesti Teijolla, ja koska säät sallivat siirrettiin suklaamunien metsästys todelliseksi aarrejahdiksi pihalle. Lapset kävivät tänä vuonna myös ensimmäistä kertaa virpomassa, ihan vaan isovanhemmilla tosin. Pääsiäisen lisäksi juhlimme aprillipäivää kutsumalla kavereita kylään, sillä Felix oli jo pitkään puhunut aprillipäivän juhlista. Loppukuusta vietimme mun synttäreitä syömällä Fontissa ja sitten Kukassa Lake Jonsin keikalla, jossa meidän seuraamme liittyi kourallinen ihania ystäviä.

Kuukauden sarja oli Skam, johon monen muun tavoin jäin aika pahasti koukkuun sen aloitettuani.

Toukokuu

Toukokuukin oli meillä taas yhtä juhlimista, kun huhti-toukokuun vaihteessa vietettiin vappua perheenä, lähinnä piknikin ja muun herkuttelun muodossa, päiväkodin kevätjuhlaa, äitienpäivää sekä tietysti Stellan syntymäpäiviä, joita vietettiin tietysti Frozen-teemalla. Toukokuussa pääsin osallistumaan myös Stellan kummitädin polttareihin.

Juhlimisen lomassa harjoiteltiin pyöräilyä, syötiin ensimmäisiä terassilounaita sekä jäätelöitä jokirannassa, ja pyrittiin kaikin muinkin tavoin nauttimaan aurinkoisista päivistä.

Kesäkuu

Kesäkuussa heräiltiin pikkuhiljaa talvikoomasta ja aloitettiin toden teolla kesän seikkailut. Startattiin terassikesä Varpublogien kanssa, käytiin Paavo Nurmi-stadionilla lasten urheilutapahtumassa, uitiin uusitussa Samppalinnan maauimalassa, vierailtiin Keskiaikamarkkinoilla ja vietettiin aurinkoinen arki-ilta Littoisissa pihakirppiksellä. Kesäkuuhun mahtui myös kesän ensimmäiset häät sekä tietysti viileä mutta ihana juhannus, jonka aikana ehdittiin grillaamaan monesti ja käymään Teijon juhannuskokolla.

Heinäkuu

Keskikesä oli taas meidän perheessä aivan täynnä ohjelmaa. Tehtiin retki Paraisille, käytiin lasten kanssa ihailemassa isoja laivoja Tall Ships Racessa, käytiin katsomassa Ellinooraa iltatorilla ja mä pääsin osallistumaan yksiin polttareihin, sekä yksiin häihin ihanassa Turun saaristossa. Mummilassa viihdyttiin myös uiden ja aurinkoisista päivistä nauttien. Syötiin paljon grilliruokaa, herneitä, jäätelöä ja aamupuurotkin vedettiin pihalla valtavan mansikkakasan kanssa.

Mun ja Harrin kesälomat osuivat edes hiukan yksiin heinäkuun lopussa, jolloin hyppäsimme autoon ja kiersimme Skidit festarit, Lintsin, Heurekan, Suomenlinnan ja Hangon. Helsingissä lasten mielestä yksi hienoimmista jutuista oli yöpyä hotellissa. Seuraavana päivänä tehtiin uhkarohkea reissu lasten kanssa Kiasmaan, josta kuitenkin selvisimme suht ehjin nahoin.

Heinäkuun kohokohta mulle oli kuitenkin meidän viides hääpäivä, jonka vietimme ystävien kanssa Harrin äidin pihalla, jossa viisi vuotta aiemmin vietimme häitämme. Puutarhajuhlissamme oli yhtä rento ja välitön tunnelma sekä aivan täydellinen sää. Kymmenettä hääpäivää odotellessa!

Elokuu

Sadonkorjuuhommat sujuivat perinteisesti Teijolla, tosin tänä vuonna mustikkasaalis jäi valitettavan pieneksi, kun työviikkojen välissä aikaa maalaiselämälle oli vaikeaa löytää. Teijolla vierailtiin Muinaismarkkinoilla, yksi viikonloppu meni Turussa Varpujen blogipäivän merkeissä ja toinen kesän viimeisissä häissä. Elokuussa tuli syötyä myös aika monet terassilounaat.

Koko elokuun aavistin olevani raskaana, jonka kuun puolessavälissä tehty testi varmisti. Varasin ensimmäisen neuvola-ajan, jota jäin odottelemaan pähkinän kokoisen, mutta silti niin suuren salaisuuden kanssa.

Syyskuu

Syyskuussa alkoi pahoinvointi ja olin muutenkin koko ajan tosi väsynyt. Töissä koitin jatkuvasti skarpata etten nukahtaisi työpisteelle, eikä edes vanhasta ystävästäni kahvista ollut apua, sillä se lakkasi maistumasta. Vaikka kaiken työn ulkopuolisen ajan olisin mieluiten nukkunut, tehtiin kuitenkin retkiä muun muassa Ruissaloon ja Kuralan kylämäkeen Stellan kanssa sillä aikaa kun Felix juhli päiväkotikaverin synttäreitä. Syyskuun päätti Hopetapahtuma, joka sekin jäi omalta osaltani aika lyhyeksi pahoinvoinnin ja flunssan takia.

Lokakuu

Lokakuussa ihan erityistä oli, kun mummin luo saapuivat espanjalaiset koiraveljekset, jotka laittoivat kaikkien meidän elämiin hiukan vauhtia! Vietimme viikonloppuja Teijolla, jossa käytiin sienessä ja marjassa ja hoidettiin tietysti pentuja. Helsingissäkin ehdin käydä kaksi kertaa, anopin kanssa I love me-messuilla ja Schwarzkophin hiusmuotinäytöksessä, sekä perheen kanssa tapaamassa kavereita ja Linnanmäen Valokarnevaaleilla. Itse asiassa kävin Helsingissä kolmannenkin kerran, kun lähdimme työporukkamme kanssa virkistäytymään Tallinnaan!

Stella pääsi vierailemaan ekoilla kaverisynttäreillään, se taisi olla hänelle isoin juttu tässä kuussa.

Marraskuu

Päiväkotielämä oli syksyllä yhtä juhlaa ja juhlaharjoittelua, kun marraskuussa vietettiin naamiaisia ja harjoiteltiin ja lopulta esiinnyttiin arvokkaassa Suomi 100-juhlassa. Felix tosin ei esiintynyt, sillä hänen ryhmänsä esittämä Robinin biisi oli kuulema "liian nolo."

Muutenkin tässä kuussa tapahtui valtavan paljon. Vietettiin Varpublogien pikkujouluja ja ystävän babyshowereita, vierailtiin blogiporukalla Kotona designilla, juhlittiin isänpäivää ja tein jopa niin uhkarohkean vedon, että otin lapset mukaan savikurssille Harrin ollessa Helsingissä työmatkalla.

Loppukuusta virittäydyttiin jo hiukan jouluun vierailemalla Stockan jouluikkunalla ja Helluntaiseurakunnan Matka ensimmäiseen jouluun-tapahtumassa. Ikimuistoisin päivä marraskuussa oli kuitenkin varmasti se, kun kerroimme lapsille vauvasta!

Joulukuu

Joulukuu olikin sitten taas aika täynnä ohjelmaa ja melkolailla vilkkaampi kuukausi myös blogissa! Jaoin meidän vauvauutisemme, vastaanotin valtavasti onnitteluita ja alkukuun ultrassa kuulimme, todennäköisen sukupuolen sekä että Pirpanalla on kaikki oikein hienosti.

Joulukuun ohjelmistoa täydensivät tietysti myös kaikki ihanat jouluvalmistelut, joita tehtiin Harrin kanssa usein iltaisin joululeffoja katsellen ja glögiä juoden. Mukaan mahtui myös sitkeä flunssa, joka ei vieläkään ole täysin hellittänyt, sekä kaksi vierailua TYKSiin - ensin käytiin lasten kanssa viemässä pelejä lastenosastolle ja toisella kerralla ultraäänitutkimuksessa, joka oli henkilökohtaisesti aika pysäyttävä kokemus. Kävin ensimmäistä kertaa elämässäni yksin konsertissa, vein lapset ensimmäistä kertaa leffaan ja firman pikkujoulut Kakolan ruusussa taisivat olla ensimmäiset firman pikkujoulut joissa olen ollut mukana. Joulun ja uudenvuoden lisäksi aika merkittävää oli loppuvuodesta viettää Suomen satavuotisjuhlaa.

Kiitos ja hyvästi 2017!
Tervetuloa 2018, mulla on suuria suunnitelmia sun varalle.

2 kommenttia

, by Mere

ajatuksia

Suomelle

No kommenttia

, by Mere

lastenvaatteet

Kukuti on vihdoin täällä!

Felixin uninen olemus valuu hitain askelin olohuoneeseen, ja napsautan telkkarin päälle. Ärsyttävimmän aamupiirretyn rasittavin slogan särähtää välittömästi korvaan ja irvistän. Stellakin herää, mutta sulkeutuu huoneeseensa kiukkuisena, kun kiellän häntä pukemasta pitsistä juhlamekkoa päiväkotiin. Annan tyypin kiukutella rauhassa, ja keskityn omaan vaatekriisiini, kun kaapissa ei taaskaan ole mitään käyttökelposta. Hiusharja on hukassa. Kuivashampoon korkki tuntuu ensin jäykältä, ja sitten suhauttaa liikaa yhteen kohtaan. Töissä kahvi ei korjaa väsymystä.

Moi maanantai, tervetuloa arki!

Suloinen, ihana ja liian lyhyt loma oli takana, ja oli aika palata jälleen arkeen. Siellä se odotteli minne sen jätin reilut kolme viikkoa aiemmin, aivan samanlaisena kuin muistinkin. Herätyskellon torkutukset, edellisenä iltana keittimeen ladatut kahvit, päiväkotireput, työlounaat, kahvitauot, kiukuttelut siitä, että hait liian aikaisin tai koska hait liian myöhään. Ja ne liian lyhyet yöunet. Toisinaan niin raskasta, mutta sitten samalla niin arvokasta.

Kaikkien niiden arkisimpien helmien joukkoon mahtuu aina toisinaan jotain spessukivoja juttuja, sellaisia poikkeus-nimisiä piristysruiskeita. Sellaisia, joita saa ja pitää nauttia jo ennen kuin arki ehtii kunnolla alkaakaan. Kuten uuden Kukuti-lastenvaateliikkeen kutsuvierasilta viime viikolla, jota - pakko myöntää - olin odottanut jo aika innolla, ja muutenkin hengähdys aikuisessa seurassa oli tervetullut.

Mutta voi että miten tällaista liikettä onkin odotettu Turkuun, minä ainakin joukkojen etunenässä! Ostan nimittäin mieluiten vaatteita oikeista kaupoista, mutta sitten taas haluamiani lastenvaatemerkkejä ei ole oikein ollut tarjolla täällä päin. Vielä harppoessani kamera kainalossa paikalle odotin näkeväni suloisen liikkeen, joka myy tämän hetken suosituimpia lastenvaatemerkkejä. Paikan päällä odotti kuitenkin paljon enemmän.

Joskus sitä näkee meillä Suomessakin sellaista, että joku on avoimen rakastunut ja innostunut omaan tekemiseensä. Kun kuuntelee ihmistä, joka hymyssä suin, pilke silmässä kertoo oman yrityksensä ideologiasta ja visiosta, sitä ihastuu itsekin ihan väkisin. Oli raikasta huomata, miten Kukutin omistajakaksikko ei ollut nähnyt lastenvaatebrändien kovaa suosiota vain markkinarakona, vaan heillä oli aidosti asiantuntemusta, rakkautta ja kiinnostusta pohjoismaisia, eettisesti ja kestävästi tuotettuja lastenvaatteita kohtaan.

Kompaktissa, sympaattisessa, Turun Forumissa sijaitsevassa liikkeessä oli myynnissä muun muassa suosittua Mini Rodinia ja Gray Labeliä sekä meidän perheessä huippulaadukkaiksi todettuja Vimman ja Papun vaatteita. – hyviä, varmoja valintoja. Mikä kuitenkin viehätti Kukutissa eniten oli se, että valikoimiin kuului ja oli vielä tulossa ainakin itselleni aivan uusia brändituttavuuksia, kuten vaikkapa virolainen Dadamora ja tanskalainen Liewood suloisine sukkineen. Lastenvaatteiden lisäksi Kukutista löytyy helmiä myös aikuisten vaatekaappiin, suloisia sisustusjuttuja ja luonnonkosmetiikkaa. Nyt vaan ostoksille ja auttamaan kivijalkaliikkeet uuteen kukoistukseen!

Kukuti, live long and prosper.

1 kommenttia

, by Mere

ajatuksia