Kukuti on vihdoin täällä!

8.04


Felixin uninen olemus valuu hitain askelin olohuoneeseen, ja napsautan telkkarin päälle. Ärsyttävimmän aamupiirretyn rasittavin slogan särähtää välittömästi korvaan ja irvistän. Stellakin herää, mutta sulkeutuu huoneeseensa kiukkuisena, kun kiellän häntä pukemasta pitsistä juhlamekkoa päiväkotiin. Annan tyypin kiukutella rauhassa, ja keskityn omaan vaatekriisiini, kun kaapissa ei taaskaan ole mitään käyttökelposta. Hiusharja on hukassa. Kuivashampoon korkki tuntuu ensin jäykältä, ja sitten suhauttaa liikaa yhteen kohtaan. Töissä kahvi ei korjaa väsymystä.

Moi maanantai, tervetuloa arki!

Suloinen, ihana ja liian lyhyt loma oli takana, ja oli aika palata jälleen arkeen. Siellä se odotteli minne sen jätin reilut kolme viikkoa aiemmin, aivan samanlaisena kuin muistinkin. Herätyskellon torkutukset, edellisenä iltana keittimeen ladatut kahvit, päiväkotireput, työlounaat, kahvitauot, kiukuttelut siitä, että hait liian aikaisin tai koska hait liian myöhään. Ja ne liian lyhyet yöunet. Toisinaan niin raskasta, mutta sitten samalla niin arvokasta.

Kaikkien niiden arkisimpien helmien joukkoon mahtuu aina toisinaan jotain spessukivoja juttuja, sellaisia poikkeus-nimisiä piristysruiskeita. Sellaisia, joita saa ja pitää nauttia jo ennen kuin arki ehtii kunnolla alkaakaan. Kuten uuden Kukuti-lastenvaateliikkeen kutsuvierasilta viime viikolla, jota - pakko myöntää - olin odottanut jo aika innolla, ja muutenkin hengähdys aikuisessa seurassa oli tervetullut.

Mutta voi että miten tällaista liikettä onkin odotettu Turkuun, minä ainakin joukkojen etunenässä! Ostan nimittäin mieluiten vaatteita oikeista kaupoista, mutta sitten taas haluamiani lastenvaatemerkkejä ei ole oikein ollut tarjolla täällä päin. Vielä harppoessani kamera kainalossa paikalle odotin näkeväni suloisen liikkeen, joka myy tämän hetken suosituimpia lastenvaatemerkkejä. Paikan päällä odotti kuitenkin paljon enemmän.

Joskus sitä näkee meillä Suomessakin sellaista, että joku on avoimen rakastunut ja innostunut omaan tekemiseensä. Kun kuuntelee ihmistä, joka hymyssä suin, pilke silmässä kertoo oman yrityksensä ideologiasta ja visiosta, sitä ihastuu itsekin ihan väkisin. Oli raikasta huomata, miten Kukutin omistajakaksikko ei ollut nähnyt lastenvaatebrändien kovaa suosiota vain markkinarakona, vaan heillä oli aidosti asiantuntemusta, rakkautta ja kiinnostusta pohjoismaisia, eettisesti ja kestävästi tuotettuja lastenvaatteita kohtaan.

Kompaktissa, sympaattisessa, Turun Forumissa sijaitsevassa liikkeessä oli myynnissä muun muassa suosittua Mini Rodinia ja Gray Labeliä sekä meidän perheessä huippulaadukkaiksi todettuja Vimman ja Papun vaatteita. – hyviä, varmoja valintoja. Mikä kuitenkin viehätti Kukutissa eniten oli se, että valikoimiin kuului ja oli vielä tulossa ainakin itselleni aivan uusia brändituttavuuksia, kuten vaikkapa virolainen Dadamora ja tanskalainen Liewood suloisine sukkineen. Lastenvaatteiden lisäksi Kukutista löytyy helmiä myös aikuisten vaatekaappiin, suloisia sisustusjuttuja ja luonnonkosmetiikkaa. Nyt vaan ostoksille ja auttamaan kivijalkaliikkeet uuteen kukoistukseen!

Kukuti, live long and prosper.



You Might Also Like

1 kommenttia

Kiitos kommentista!

Subscribe