Siitä on jo yli kolme viikkoa, kun täytit kolme vuotta. Kolme kiireistä viikkoa, mutta kiire ei ole selitys sille, miksen ole kirjoittanut tätä kirjettä jo aiemmin. Olen nimittäin yrittänyt. Olen kirjoittanut lukemattomia sanoja, lauseita ja aloituksia. Kuinka voisin pukea sanoiksi sinut ja kuvailla sen, mitä sinua kohtaan tunnen? Sinua ei voi vangita sanoiksi tai kuviksi, ja oikeastaan se juuri on lapsuudessa ihanaa. Ei ole tarvetta määritelmille, eikä tilaa rajoituksille. On pelkkää vapautta - kirja, jonka sivut ovat vielä tyhjiä.

Kokemukseni äiti-tytär-suhteista rajoittuvat oman äitini lapsena oloon, sekä tietysti tähän kolmeen vuoteen sinun, pienen tytön äitinä. En siis osaa kovin laajalti arvioida minkälaista tyypillisimmillään on äidin rakkaus ja ylpeys tytärtään kohtaan, mutta uskaltaisin väittää, että meidän suhteessamme se on aivan erityislaatuista.

Sinä et nimittäin ole mikään ihan tavallinen tyttö. Tiesin sen jo kolme vuotta sitten, kun pitelin kolmiviikkoista nimetöntä vauvaani. Tiesin jo silloin sinun olevan aivan erityinen, ja silti osasin aavistaa niin vähän. Kun katson sinua nyt, näen uskomatonta rohkeutta, määrätietoisuutta, lämmintä huumorintajua ja viisautta - sellaista, mitä en uskonut voivan olla kolmivuotiaalla. Stella, pieni tähtemme ja aarteemme.

Osaat tehdä 30-palaisen palapelin yksin ja tykkäät kirjojen katselusta ja lukemisesta. Tykkäät leikkiä itseksesi, mutta viihdyt myös sylissä ja rakastat hassutella, halailla ja suukotella. Askarteleminen ja piirtäminen on sinusta hurjan hauskaa, ja harjoittelet sinnikkäästi pyöräilyä ja saksilla leikkaamista. Yhdessä me laulamme ja tanssimme, ja sinusta on ihanaa kun laitan hiuksiasi, ja mielellään mahdollisimman paljon pinnejä ja kukkapantoja.

Leikeissäsi voit yhtä hyvin olla supersankari, Frozen-Elsa, äiti, Viiru-kissa tai palomies ja silti käyttää prinsessamekkoa. Minusta se on aika kuvaavaa, sillä sinä olet kuin todellinen prinsessa - kaunis, oikeudenmukainen sekä hyväsydäminen ja kauniskäytöksinen, mutta toisaalta olet samalla myös se päättäväinen seikkailija, joka kiipeää kyllä yhtä korkealle kuin veljensä. Sinä olet ja saat olla juuri sitä kaikkea, ja minä äitinäsi lupaan tukea ja suojata leikkejäsi ja unelmiasi.

Syntymäpäivälahjatoiveesi tänä vuonna oli Frozen Elsan prinsessamekko. "En", sinä vastasit kun kysyin, etkö todella halua mitään muuta. Toivon kuitenkin voivani antaa sinulle toisenkin lahjan, jota uskon sinun tarvitsevan vielä pitkään sen jälkeen, kun olet kasvanut liian suureksi mekkoosi ja ylipäänsä koko prinsessajuttuun. Haluan opettaa sinulle itsevarmuutta - tervettä rakkautta ja armollisuutta sinua kohtaan. Siksi, että matkasi itsesi hyväksymiseen ja rakastamiseen olisi helpompi kuin minun, sekä siksi, että ymmärtäisit oman arvosi ja sen, miten sinua saa tai ei saa kohdella.

Vaikka et ehkä ikuisesti tahdo pukeutua kimaltaviin mekkoihin, pidä silti mielessäsi, että todelliset prinsessat arvostavat muita, auttavat heikompia ja antavat niille, joilla on vähemmän. Ole matkallasi rohkea, utelias ja lempeä, erityisesti itsellesi. Sano rohkeasti "ei" ja "kyllä", äläkä unohda sanoa myös "kiitos" ja "anteeksi."  Muista, että sinä olet ihme, suuri ihme. Ja me kaikki olemme kiitollisia sinusta.

Rakastan sinua, aina.