Voi murheiden murhe! Tällä hetkellä ei niin kovin vanha, eikä ehkä niin uskollinenkaan läppärini ei toimi. Tästä johtuen on bloginkin puolella ollut hiljaista, ja tuntuu, kuin palanen minusta olisi poissa... No ehkä ei sentään, mutta harmittaa silti. Viime lauantaina, eli viikko sitten vietimme valmistujaisiani, jotka olivat kokonaisuudessaan oikein onnistuneet. Kaikki kutsutut eivät päässeet, mutta jäipähän sitten enemmän aikaa niille, jotka paikalle eksyivät. Mekko...
Suunnittelen aina viikon ateriat etukäteen, ja kirjoitan ne siististi ylös. Viikon alussa laadin tarkan kauppalistan, ja ostan kaiken tarpeellisen kerralla. Ruuanlaittoa ei tarvitse sen enempää miettiä, kun on jo ennalta päätetty mitä milloinkin syödään. Niin varmaan. Olen monesti suunnitellut tekeväni noin, mutta toteuttaminen on sitten kuitenkin jäänyt. Todellisuudessa käyn (tai Harri käy) kaupassa lähes joka päivä ostamassa hetken mielijohteesta mitä sattuu. Tämä ei...
Olin joskus kova roskaruuan kuluttaja, sillä en jaksanut laittaa ruokaa. Olen aina tykännyt kokkaamisesta, mutta silloin se ei jostain syystä kiinnostanut ollenkaan. Nykyään saatan satunnaisesti syödä hampurilaisen ravintolassa, ja noutoruokana kulutamme lähinnä kiinalaista. Roskaruokaa tekee harvoin mieli, mutta yhdestä en luovu, ja se on pitsa. Enkä puhu nyt mistään kebabravintoloiden tarjoamasta pitsasta, vaan täydellisestä ravintolanautinnosta. Pitsapohjan kuuluu olla ohut ja rapeaksi paistettu. Päälle...
Nyt enemmän kuvia ja vähemmän tekstiä! Kuvat siis lauantailta, ja kyseessä valmistujaiset. ...
Päivä on upea, teen piruetin, se on totta! Tänään valmistun media-assistentiksi. Viimeinen kouluun liittyvä kriisi on edessä, nimittäin vaatekriisi. Menossa pitäisi olla parin tunnin päästä, enkä tiedä minkä mekon ja mitkä kengät laitan. Tai miten laitan hiukset. No turha sitä on miettiä. Tuskin ehdin muuta kuin harjaamaan ne, sillä itseni lisäksi minulla on vielä kaksi muuta puettavaa. Olen näköjään ajoissa liikenteessä, niinkuin aina....
Ihania tyyppejä... Tämä kesä on näköjään yhtä puistoilua, vaan enpä voi valittaa. Aurinko on paistanut, ja Kupittaa, Vartiovuori ja Luostarivuoren puisto on valloitettu useaan otteeseen monien hyvien ystävien kanssa. Saattaa olla että jotain rusketuksen tapaistakin on tarttunut pintaan. Ihan parasta! Puistoissa loikoilu on ideaalia kesäpuuhaa, mutta tänään on aika keskittyä johonkin muuhun. Lähden metsästämään täydellisiä sandaaleja ja muita PAKOLLISIA hankintoja. Felixin kesävaatepulaa helpotti...
Lauantaina siivouspäivän jälkeen lähdimme illalla ulos. Kello oli aika paljon, mutta päätimme silti mennä Sergio'siin syömään. Felix oli aika väsynyt ja itkuinen, mutta ruoka oli hyvää, ja yhdessä vietetty aika tuntui tulevan tarpeeseen. Itse ruokailu oli hyvin tyypillistä lapsiperheruokailua, eli minä pidin Felixiä kun Harri söi, ja nautiskelin oman pitsani sitten kylmänä. Itku oli sellaista väsynyttä kitinää, eikä mitään suoraa huutoa, mutta muutamia...
