"Aika kultaa muistot" on niin kulunut lausahdus, mutta myös erittäin totta. Lähes jokaisessa elämänvaiheessa, jonka olen käynyt läpi, on ollut omat vaikeutensa, mutta silti huomaan muistelevani mennyttä aikaa aina haikean kaihoisasti. Eniten kaikista huomaan kuitenkin kaipaavani sitä aikaa, kun lapset ovat olleet pienempiä, joten kaiken järjen mukaan tulen kaipaamaan tätäkin aikaa tulevaisuudessa.

Tässä maailmassa mulla ei ole mitään tärkeämpää kuin nämä lapset, ja heidän kanssaan vietetty aika. Ikinä ei pitäisi olla niin tärkeää Facebook-statusta, blogipäivitystä tai mitään mihinkään liittyvää kiirettä, että se ajaisi heidän ohitseen. Nyt on aika nauttia tästä hetkestä ja tästä ajasta näiden maailman rakkaimpien kanssa, ennen kuin on taas aika ikävöidä sitä ja nauttia jostain ihan muusta.