Ylpee mut kalpee
0.34
Ajattelin tulla pienen tauon jälkeen päivittelemään vähän kuulumisia, mutta en oikein tiedä mistä päästä lähtisin purkamaan. Mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut, vaan syy hiljaiseloon on tämä ihana flunssa, joka meidän perheessä on nyt ties kuinka pitkään viihtynyt, siirtyen potilaalta toiselle. Poikien vuoro oli olla pääsiäisenä kipeänä, jonka jälleen Stellalle nousi kuume. Nenäliinojen ja Panadolien keskellä ei ole jaksanut paljon viikon asuja kuvailla, eikä ylimääräisiä kirjoitella.
Sen sijaan nämä pakolliset kirjoitushommat on nyt hoidettu alta pois, juuri ja juuri. Kun lapsiperhearjen ja flunssakauden keskellä yrittää hakea kouluun, trust me, kaikki mikä voi mennä pieleen, menee pieleen! Tottakai tehtävien teko jäi viime tippaan (lue: viime yöhön) ja kun vihdoin kömmin peiton alle, heräsi Stella pitämään konserttia. Siinä kohtaa olin jo niin väsynyt, että joka paikkaan sattui, ja tasan tarkkaan tiesin olevani seuraavana päivänä kipeä.
Ja niinhän mä nyt sitten olen ollut. Vaikka nämä, ja lähes kaikki muut mahdolliset vastoinkäymiset on käyty läpi, huumorilla niistäkin selvittiin, ja sain kuin sainkin viimeisenkin esseen tänään kirjoitettua ja tehtävät palautettua. Saadaanko me äiditkin olla välillä ylpeitä itsestämme?
Nyt sitten toivotaan parasta. Ja siirrytään seuraavan oppilaitoksen ennakkotehtäviin...
Muita samojen juttujen kanssa painivia? Ennakkotehtävien tai flunssakierteiden?
Ps. Pitäkää peukkuja, että pääsisin viikonloppuna messuille! Mun pää niin kaipaa pientä irtiottoa.
0 kommenttia
Kiitos kommentista!