Monissa blogeissa on taas alkukesän aikana näkynyt niitä perinteisiä listauksia siitä, mitä kaikkea haluaisi kesän aikana ehtiä tekemään. Tähän väliin on ihan pakko kielipoliisina tai muuten vaan nipottajana huomauttaa, että "bucket list" tarkoittaa listaa asioista, jotka haluaa tehdä ennen kuolemaa, joten "kesän bucket list" on terminä hiukan erikoinen, ehkä jopa masentava. Tai ehkä tarkoituksena onkin ollut jakaa nämä "edes kerran elämässä" -kokemukset tasaisesti, ettei sitten loppua kohden tule kiire? Hehheh, olenpas hauska. Anteeksi bloggaajakollegat, ei ole tarkoitus olla ilkeä, ja kaikki varmaan kuitenkin ovat ymmärtäneet mistä on kyse.

No niin. Tein tämän oman to do -listaukseni hiukan eri tavalla, eli kerron nyt näin jälkikäteen mitkä juhannusviikonlopun tavoitteet tuli saavutettua. Ihan ensimmäisenä voisin mainita ylpeänä, etten stressannut mistään, edes siitä säästä, joka loppujen lopuksi oli aika upea! Olisipa ollut turhaa etukäteen kiukutella miten kurja sää tänäkin juhannuksena tietysti on. Ja taas kerran huomasin, miten nautittavaa elämä voikaan olla, kun unohtaa kaikki paineet. Tekee vain ne pakolliset jutut, joiden jälkeen voi keskittyä olennaiseen, eli siihen mikä tuntuu sillä hetkellä parhaalta.

Tänä juhannuksena...

...poimin kukkia.

...grillasin. Tai no, valvoin grillausta.

...söin ulkona.

...tein kukkaseppeleen.

...kävin juhannuskokolla, ensimmäistä kertaa ikinä.

...söin lettuja, vieläpä näin hyvässä seurassa.