Kauneinta maailmassa on kaksi innosta ja riemusta heiluvaa jalkaparia, parhaimmillaan varpaat villeinä ja vapaina kipristellen, ilmavirrassa hapsottavat pehmeät haituvat, riemusta loistavat silmät ja maailman onnellisimpaan ja vapautuneimpaan nauruun kääntyneet suut. Suut, joista toinen huutaa "KEI" ja toinen pyytää vielä yksiä "supersankarivauhteja." Pienet kädet puristavat tiukasti viileitä ketjuja. Keinuminen on parasta. 

Ja minä työnnän vauhtia, kunnes on aika mennä kotiin nukkumaan, ja toivon, että jaksatte vielä huomennakin keinua. Sillä koittaa päivä, jolloin teidän onnellisiin nauruihinne on sekoittunut myös epävarmuutta ja huolta, ja teidän katseestanne voi riemun jälkeen lukea murhetta ja suruakin. Väistämättä meidän jokaisen osa on kasvaa isoksi, ja se voi joskus tehdä kipeää, sillä maailma osaa olla epäreilu. 

Minun tehtäväni on olla se suoja, joka estää teitä satuttamasta itseänne liian aikaisin. Siksi me keinumme huomennakin. Tutkimme maailmaa ja sen ihmeitä. Olemme kiitollisia jokaisesta hetkestä.