Juhla juhlalta, päivä päivältä ja hetki hetkeltä lähestymme väistämättä hetkeä, jona nelihenkisestä perheestämme tulee viiden joukkue. Pääsiäinen on täällä, joka tarkoittaa maaliskuun kääntymistä huhtikuuksi, kuukaudeksi jona jännitämme, vietetäänkö jatkossa ensin minun vai vauvan syntymäpäiviä. Mitä lähemmäs tulemme laskettua päivää, tuntuu olo aina vain tukalammalta. Uusia, mitä ihmeellisempiä vaivoja ilmaantuu joka toinen päivä, turhauttaa, väsyttää ja joskus suututtaakin. Kuten olen jo aiemmin kertonut, Harri...
Unelmointi on ihanaa, sen jos jotain haluan opettaa omille lapsilleni. Kaiken muun ohella. Tässä yhtenä päivänä unelmoidessa mietin, mistähän nuo rakkaat pienet tyypit mahtavat haaveilla. Juttelimme lasten kanssa Bucket lististä eli ämpärilistasta ja päädyimme sitten kirjoittamaan ne sitten vielä ylös. Tällaisten asioiden toteuttamisesta ainakin kerran elämässä haaveilevat meidän 5- ja melkein 4-vuotiaat. Felix Haluisin tehdä iglun. Mennä sinne museoon minne se setä sanoi...
En tiedä mistä sanonta "paistaa se päivä risukasaankin" on saanut alkunsa, mutta on sanottava, että joskus sitä toivoo ettei paistaisi. Silloin kun koko perhe makaa viikonloppuna vatsataudissa, täydeltä terältä paistava aurinko tuntuu lähestulkoon nenän edessä heiluvalta keskisormelta. Sitten se vielä lämmittää ikkunan läpi ihan liikaa ja saa telkkarin värit haalistumaan olemattomiin. Yllä olevien kuvien ihanista ulkoiluhetkistä on saanut vain haaveilla. No mutta täällä...
Voitteko uskoa, että tänään pyörähti käyntiin jo 35. raskausviikko? Ihan hullua miten nopeasti aika on mennyt, vaikka joinain hetkinä se tuntuu kuluvan äärimmäisen hitaasti. Ajattelin taas tässä välissä kertoa hiukan raskauskuulumisia, erityisesti kun niitä on niin paljon viime aikoina kyselty. Ja vaikka kuinka ihanalta tuntuukin, että mun voinneista ollaan kiinnostuneita, tunnen välillä toistelevani itseäni päivästä toiseen. Varsinkin kun nämä kuulumiset tuntuvat vähän hankalilta...
Kuvat on otettu kaksi viikkoa sitten ja tajusin juuri että nyt pitäisi taas pikimmiten laittaa Harri kameran taakse. Urbaani isä, eli meidän Varpublogien oma faijavahvistus Marko heitti minulle haasteen, jossa on tarkoitus pohtia hyviä juttuja. Meinasi haaste melkein kokonaan unohtua, mutta tällainen tavallinen tiistai on yhdelle uupuneelle äidille aika täydellinen päivä pysähtyä pohtimaan miten hyvin kaikki oikeastaan onkaan! KOLME HYVÄÄ ASIAA PÄIVISSÄNI ...
