Pidemmittä puheitta: odotamme perheeseemme pikkuveljeä tai -siskoa toukokuuksi. Olen väsynyt pitämään salaisuutta sisälläni, vaikka vauva saakin siellä vielä hyvän aikaa asustella. Ajattelin siis tarjoilla pienen palan onnea 13. perjantaina, ja aletaanhan tässä jo puolivälissä raskautta ollakin!

Huh, kylläpä aika on kulunut nopeasti, päinvastoin kuin Felixiä odottaessa. Raskaustestin tehtyäni harkitsin meneväni varhaisultraan kun olin huolissani vauvasta, mutta 12 viikkoa tuli täyteen yhdessä hujauksessa, ja kohta onkin jo seuraavan ultran aika! En ikimaalimassa malttaisi odottaa tietoa vauvan sukupuolesta synnytykseen asti, joten aiomme kysyä sen nyt 23.12. tehtävässä tutkimuksessa. Aika hyvä joululahja.

Moni muukin asia on ollut ihan eri tavalla kuin Felixiä odottaessa, mutta olen yllättynyt siitä, että olen ihan yhtä jännittynyt, hämmentynyt ja malttamaton. Luulin että toinen raskaus menisi jo ihan rutiinilla, ja kaikki olisi ihan tuttua. Tämä raskaus on kuitenkin ollut ihan omanlaisensa, ja on aivan uusi kokemus odottaa toista lasta.

Maha on vielä aika pikkuinen, ja sitä piti oikein pullistella, että se kunnolla näkyisi. Harri joutui ottamaan hirveän määrän kuvia eri kuvakulmista ja eri vaatteiden kanssa, enkä silti kelpuuttanut niistä yhtäkään. Kaikki näyttivät siltä, että painoa olisi hiukan tullut, mutta raskautta ei niistä helposti olisi osannut päätellä. Kuvan farkut olen muuten ostanut varmaan kolme, neljä kuukautta Felixin syntymän jälkeen!

Vauvan arvioitu paino 220g

Ps. Kyllä se massu tästä kuvakulmasta aika isolta näyttää!