Moikka! Minä olen Felix, ja täytän pian vuoden. Ennen sitä ehdin kuitenkin juhlia ensimmäistä jouluani, ja täytyy myöntää, että se on kyllä aika kiva juhla. Jouluna olohuoneeseen voi tuoda oikean kuusen ja laittaa siihen koristeita. Jouluna myös annetaan ja saadaan lahjoja, ja syödään hirveän paljon. Minä söin bataatti- ja porkkanalaatikkoa, limppua, kalkkunaa ja vähän kalaakin. Salaatista söin vain viinirypäleet, sillä ne ovat muutenkin minun herkkuani.

Ruuan jälkeen luettiin jouluevankeliumi, jonka kuuntelin tosi kiltisti. Sitten alettiin jakaa kuusen alla olevia lahjoja. Niillä oli kiva leikkiä, ja sitten niitä olisi pitänyt availlakkin. Pakettien sisällä oli leluja, mutta en kyllä yhtään ymmärrä miksi ne oli pitänyt laittaa paperin sisälle piiloon. Eikö niitä olisi vain voinut antaa?

Yhdessä äidin antamassa paketissa oli nokkamuki. Luulin tietysti heti että saisin maitoa, mutta muki oli ihan tyhjä! Olipa typerää antaa tyhjä muki, mitä ihmettä minä sellaisella muka tekisin? Jos joku teistä haluaa antaa jollekin lahjaksi mukin, olisi järkevää laittaa siihen mukiin jotain juotavaakin. Onneksi äiti sitten tajusi hakea minulle mehua.


Vaarin luona oli upea kuusi, joka tuoksui ja näytti hienolta. Meillä ei ole kotona kuusta, sillä äiti luuli että olisin sen kimpussa koko ajan ja kaataisin sen. Äiti teki niin vauvana, mutta minäpäs olin kiltti poika, ja istuin hyvän matkan päässä ihailemassa vaarin kuusta.

Jouluaattona valvoin tosi myöhään, eikä minua edes väsyttänyt! No ehkä ihan pikkuisen, mutta jaksoin silti iloisena leikkiä ja touhuta. Uni tuli kuitenkin kotimatkalla, ja iskä kantoi minut suoraan sänkyyn. Heräsin vasta aamulla!

Äiti ja vaari kävivät yöllä vielä mimmun haudalla, ja äiti sanoi, että hautausmaalla oli kaunista. Vaikka äiti ei sanonutkaan mitään, tiedän, että hänellä oli mimmua ikävä. Siksi olin oikein erityisen kiltti, ja yritin piristää äitiä. Ja kyllä minä onnistuinkin aika hyvin!

Joulupäivänäkin menimme vaarin luo ja söimme, mutta emme avanneet lahjoja. Minä leikin uusilla leluillani vaarin kanssa, ja muut pelasivat jotain hassua peliä.


Valokuvien ottaminen kiinnosti yhtä paljon kuin ulkovaatteiden pukeminen - ei yhtään. Äiti tykkää ottaa minusta  kuvia, mutta joskus se ottaa niitä itsestäänkin. Hassua. Tässä on minun äitini.


Joulupäivänäkin menin vasta puoli yhdeltätoista nukkumaan, ja heräsin kymmeneltä! Nyt en ehdi höpistä enempää, sillä meidän täytyy valmistautua lähtemään mummin luo Teijolle. Tätä joulua juhlitaan ilmeisesti vähän pidemmän kaavan mukaan...

Rauhallista joulunaikaa, ja paljon kuolaisia pusuja!

-Felix