Kun ilmat alkoivat viiletä, kävin ostamassa Felixille toppatakin. Ulkovaatteiden ostaminen on kai lapsiperheissä ihan yleistä, mutta kyseinen ostos oli kuitenkin minulle varsin merkittävä. Tämä takki oli ensimmäinen vaate, jonka ostin Felixille isojen poikien osastolta. Voi nyyh. Tässä on kurkistus nuorenherran syksyiseen lookiin: Takki - Lindex Farkut - Kappahl Pipo & huivi - H&M Lapaset - name it Kengät - Lego Viime vuonna vertailin,...
Kuulen usein hämmästelyä siitä, miten rauhallinen ja helppo lapsi Stella on. Olen siitä itsekin ihmeissäni, varsinkin kun Felix käytännössä huusi ensimmäiset neljä kuukautta läpi yön, ja heräili vielä kahdeksankuisena tunnin välein rinnalle. Muutenkin pikkusiskon osa on tässä perheessä ollut sellainen, että kärsivällisyyttä hänellä tulee olemaan veljeään enemmän. Stella on kyllä hirmuisen kiltti ja tyytyväinen vauva, mutta kuten lähes kaikki vauvat, hänkin heräilee öisin...
Maanantaisin kun ilta alkaa hämärtymään, harppoo Turussa yksi perheenisä töitä kotiin. Hetken kuluttua ulko-ovesta astelee sen perheen äiti, hyppää auton kyytiin ja palaa parin tunnin päästä takaisin. Lapsena ja nuorena kävin parissakin eri kuvataidekoulussa. Kun tässä nyt parin vuoden ajan olen selittänyt innoissani Harrille, että haluaisin mennä taas jollekin kuvataidekurssille tajusin, että sellaiselle kurssille varmaan sitten olisi vaan mentävä. Kerrankin juttu eteni sanoista...
Tuntuu hassulta, kun joku välillä kysyy minne olen jättänyt lapset, tai kuka heitä hoitaa jos olen ihan vain yksikseni liikenteessä. Meidän perheessämme on kuitenkin kaksi aikuista, kaksi tasaveroista vanhempaa. Tänään isin skillejä testattiin, kun äiti lähti Emilian ja Eveliinan kanssa Helsinkiin Indiedaysin Inspiration dayhin - siitä ehkä lisää myöhemmin. Vähän jännitti koko päiväksi vaihtaa osia ja lähteä niin kauas, mutta pieni ikävä tekee välillä...
Osallistuin aiemmin bloggaajien haasteeseen, jossa oli tarkoitus kirjoittaa ulkonäköpaineista. Koska pohdinta sillä kertaa jäi vähän pintapuoliseksi, aion syventyä aiheeseen tänään vähän eri näkökulmasta, tarkemmin sanottuna median vaikutuksesta ulkonäköpaineisiin. Minulla on aina ollut huono itsetunto. Jo ala-asteella aina löytyi joku, joka oli urheilullisempi, kauniimpi ja suositumpi kuin minä. Seiskaluokalla olin ihan varma, ettei kukaan tulisi tykkäämään minusta omana itsenäni, ja silloin sorruin jopa esittämään...
En pidä kylmästä, en sitten yhtään. Se on laajalti tunnettu fakta. Tänä vuonna ilmojen viileneminen houkuttelee erityisen vähän, sillä kun kolme ihmistä pitäisi saada ulkovaatteissa hissin kautta ulos, on tuloksena tuskainen äiti ja huutavat lapset, kaikki hiestä märkinä. Valitettavasti (ja onneksi) puistot ovat ja pysyvät vuoden ympäri. Minähän itse olen toitottanut sitä, ettei äidin pitäisi vain äitiyden nimissä tehdä asioita, joista ei itse...
Stellalle tuli tosiaan viime perjantaina viisi kuukautta täyteen, ja kävimme sen kunniaksi neuvolassakin ottamassa vastaan rokotteita. Käynnistä ei taaskaan jäänyt käteen kuin lämmönnousu ja konkreettiset mitat, 6,5 ja 65. Toisinaan harmittelen, kun meillä neuvolassa ei paljoa neuvolakorttiin kirjoitella, tai muutenkaan anneta "palautetta" - ikään kuin sillä olisi mitään väliä. Kyllähän minä lapseni tunnen, ja onneksi omistan myös tällaisen kivan blogin, johon voin kirjoittaa...
Tää on niin tätä. Nää päivät on niin... Joo joo. Mä en ala. Onneksi edessä on viikonloppu. Meidän arjessamme on nimittäin semmoinen pikku dilemma, ettemme voi olla liikaa kotona, koska muuten seinät kaatuvat päälle, mutta liikenteessä ollessa astetta menevämpi poika imee äidistä mehut. Stellalle tuli tänään mittariin viisi kuukautta, ja olimmekin neuvolassa tänään, jonka jälkeen olemme olleet liikkeellä koko päivän lukuunottamatta päiväunia kotosalla....
Lasten ravitsemus on viime aikoina ollut pinnalla, ja ihan aiheesta. Milloin ollaan oltu kauhuissaan, kun nykyajan vanhemmat eivät osaa tehdä lapsilleen ruokaa, ja milloin huolestuttu siitä, ettei päiväkodeissa ja kouluissa pystytä tarjoamaan lapsille riittävän monipuolista ravintoa. Minulle terveellinen ruoka on todella tärkeä juttu, varsinkin lasteni kohdalla. Meillä suositaan luomuruokaa ja vältellään lisäaineita, ja nyrkkisääntönä pidetään sitä, ettei lapsille tarjota mitään mitä ei itsekään...
Onnellisuus on iso juttu, mutta ei aina vaadi suuria. Tänään olen onnellinen ympärilläni olevista ihmisistä. Ensinnäkin, mullahan on aivan ihana perhe - Harri ja lapset. Ja sitten se muu suku, joka ottaa näitä murusia hoitoon, kun äiti on kaikesta rakastamisesta vähän rikki. Tämän luottotiimini lisäksi olen onnellinen ystävistäni, joista löytyy aina joku johon tukeutua. Monta heistä olen tuntenut jo omien ikävuosieni mittaisen iäisyyden,...
Syksy ja harmaus. Yksi äiti tarpoo hoitamassa asioita kaupungilla. Pitäisi hankkia lapselle passikuva, ja Linnankadullahan oli se paikka, mistä saatiin viimeksikin edullisesti. Niin oli, vaan eipä ole enää. Turha reissu. Synkkä taivas ja synkät vastaantulijat. Takaisin keskustaan kävellessä koitin muistella muita valokuvaliikkeitä, ja päädyin Humalistonkadun Kuvasirkukseen, josta minulla ei ollut ennestään mitään kokemuksia tai odotuksia. Kunhan nyt saataisiin ne passikuvat räpsäistyä. Ovella oli...
Muutama blogikollegani kehitteli idean haasteesta, johon minäkin sain kunnian osallistua noin kahdenkymmenen muun bloggaajan lisäksi. Haasteen tarkoituksena on kirjoittaa postaus ulkonäköpaineista, sekä kertoa viisi hyvää puolta itsestään, ja toiset viisi bloggaajasta, joka itselle on arvottu ja osoitettu. Haaste alunperin jännitti, sillä koen todella vaikeaksi väkisin keksiä kehuja - entä jos en keksisi niitä bloggaajasta, joka omalle kohdalleni osuu. Tottakai olen täysin sitä mieltä,...
Meillä asuu pieni koomikko, joka ilmeilee, höpöttää ja touhuilee. Joskus huumori menee niin pitkälle, että äiti syyttää taaperoa vintiöksi ja lurjukseksi, mutta totuushan on tietysti se, ettei äiti vaan tajuu. Usein nämä kiistellyimmät taidonnäytteet ovat juuri niitä, jotka jäävät parhaiten historiaan, ja silloin pieni viihdetaiteilija saa ansaitsemansa arvostuksen vähän jälkijunassa. Viimeisimmät tempaukset ovat tapahtuneet ihan parin päivän sisällä. Eilen olin vasta selvittänyt yhden...
Mä haluan hatun. Sellaisen mustan villakangashatun. Kaikista ennakko-odotuksista huolimatta todella ostin itselleni hatun, jonka olin päättänyt haluta. Yleensä kun saan jostain vaatteesta päähänpinttymän, käyn ihailemassa sitä kaupassa ja ostan samalla reissulla vaatteita lapsille ja Harrille. Sitten parin vuoden päästä ostan kyseisen rytkyn kirpparilta, enkä käytä sitä ikinä, koska se on silloin jo ihan out. No, nyt olen sitten hattutyttö silloin kun ei tuule....
