Felixillä oli eilen elämänsä ensimmäinen kevätjuhla, joka sisälsi siis vain muutamia lauluja oman ryhmän esittämänä, eli mistään suurieleisestä juhlasta ei ollut kyse. Vaan olihan se nyt sen verran juhlava tilanne, että piti äidinkin kaivaa kesähamonen kaapista päälle. Kaveriksi tennarit ja rento t-paita, ettei sentään ihan överiksi vedetty...

Vähän säheltämiseksihän homma taisi mennä itse kultakin esiintyjältä. Felixin rooli oli kikkailla taustalla, ja kun häntä pyydettiin yhteen laululeikkiin kukoksi, hän kieltäytyi tiukasti. Sen sijaan hän osoitteli esitysten välissä huoneen perälle ja onnellisena hymyillen sanoi kovaan ääneen "äiti on tuolla." Ja niin liikuttavan innoissaan ja onnessaan olivat kyllä kaikki muutkin esiintyjät.

Ihanaa kun Harrikin ehti paikalle. Tällaiset pienet jutut, jotka tuovat arkeen hiukan vaihtelua ovat ihan parhaita, varsinkin kun koko perhe pääsee mukaan osallistumaan. Siellä me takarivissä seisoimme kestohymyt korvissa. Oli niin ihana ilma, että teimme yhdessä pienen kävelylenkin jokirannassa, vaikka Harrin oli pakko vielä käydä töissä. Joskus on minullekin aika uuvuttavaa tuo herran työtahti, mutta onneksi nyt saa tankattua vähän aurinkoenergiaa.

Ihanaa, aurinkoista viikonloppua kaikille!