Round one
23.14
Ensimmäinen päiväkotiviikko on taputeltu kunnialla päätökseen, ja nyt hengähdetään viikonlopun yli (ja vähän ylikin). Tämä viikko on, kuten arvata saattaa, ollut äidille vaikeampi kuin lapselle. Tai mistä minä sen tiedän, mutta siltä se on vaikuttanut.
Felix on jo kaksivuotias. Niin pieni, mutta silti jo ihan iso ja reipas koltiainen. Silti tuntuu oudolta viedä noin pieni hoitoon, pois äidin luota, mutta toisaalta lapsen kanssa kotiin jäämistä ei ole tehty mitenkään liian helpoksi - ei tässä yhteiskunnassa.
Tuntuu oudolta viedä lapsi vieraille ihmisille hoitoon. Tuntuu oudolta, ettei tiedä, mitä toinen on päivän aikana tehnyt. Ei, elleivät hoitajat kerro montako kakkaa on tullut, ja mitä oli ruokana. Tuntuu oudolta, ettei voi soitella aina kun huvittaa ja kysellä "miten siellä menee? Saanko puhua Felixin kanssa", kuten silloin, kun poika on mummilla hoidossa.
No näin ne päivät ovat sujuneet. Niiden hoitajien mukaan siis, Felixin versio oli aavistuksen sekavampi. Kuvituksena toimii päiväkotirepun sisältö!
Ensimmäisen
"Tosi hyvin meni! Aamupala ei oikein uponnut, kun hän oli vähän hämmentynyt isin lähdön jälkeen. Ulkona viihdyttiin hyvin, mutta kun tultiin sisälle itkettiin vähän äitiä ja otettiin lohdutukseksi oma unikaveri. Taisi olla nälkäkin, kun ruoka maistui niin hyvin. Päiväunille hän meni nätisti, ja nukkui puolitoista tuntia."
Kyllä mä kyyneliä pidättelin, kun mainittiin sana "ikävä", vaikka kyllähän se oli ihan odotettavissa. Ja sitäpaitsi päivä oli mennyt ehdottomasti paremmin kuin olin odottanut!
toisen
"Tänään ei ollut ihan niin hyvä päivä, oli selvästi enemmän ikävä. Felix nukkui vain puolen tunnin päiväunet, ja nuokkui sitten väsyneenä sylissä, eikä antanut unelle periksi. Mutta ei hätää, sehän on ihan normaalia."
No niinhän se on. Reippaana ja iloisena hän on kuitenkin ollut vastassa kun olen mennyt hakemaan, eikä ole kotonakaan vielä näkynyt sen kummempaa reagoimista tähän uuteen tilanteeseen.
ja kolmannen kerran...
"Tänään tuli itku kun isi lähti, mutta äkkiä hän siitä rauhoittui. Unet jäivät taas lyhyiksi, mutta Felix jäi herättyään ihan rauhassa lepäilemään, eli parempaan suuntaan mennään jo. Ulos ei olla huonon kelin takia päästy, joten ollaan vaan leikitty ja leikitty."
Ja onnistuneen viikon päätteeksi herra sitten otti ja oikein halasi yhtä pienempää tyttöä, ja vilkutteli kaikille vielä hyvät viikonloput! Kyllä se siitä. Olen aivan varma, että Felix tulee viihtymään päiväkodissa, joten paras vaan ottaa uusista tuulista nyt kaikki hyöty irti!
6 kommenttia
Reppu näyttää samanlaiselta kuin Eemin, mikä suloinen otus Felixin reppu on? Meiltä löytyy mehiläinen. :D
VastaaPoistaMeillä on turkoosi virtahepo. :)
PoistaJa piti vielä kirjoittaa ennen kuin kommentti karkasi, että hienostihan Felix on pärjännyt! :) monesti oon jo miettinyt tota päiväkodin aloitusta, Eemin olis tarkoitus aloittaa yks vuotiaana. :/
VastaaPoistaNiin on. :) Ja en mä kyllä ole tähän ikään mennessä kuullut lapsesta, joka ei päivähoitoon olisi sopeutunut. Mut kyllä se vaan on vaikeaa se oma rakas sinne jättää!
PoistaOlipa kiva lukea teidän kokemus päivähoidon aloittamisesta :). Meillä poika on ollu nyt 4kertaa hoidossa,mutta ens viikolla alkaa se oikea arki kun mie meen töihin. Toivottavasti jatkokin menee hyvin :)
VastaaPoistaMenee se! Voidaan sit kommentoida ja tsemppailla täällä toisiamme. ;) Tänään mä oikein juoksin hakemaan poikaa, ja voi että miten hyvältä tuntui nähdä sen ilme kun äiti tuli hakemaan. <3
PoistaKiitos kommentista!