Pari päivää sitten oltiin Adeliinan ja Alexanderin luona kylässä, ja lähtiessä kehoitin kolmevuotiastani sanomaan kavereille heipat. Hän pistikin paremmaksi: "Kiitos Adeliina kun sain leikkiä sinun leluilla. Oli tosi kivaa." Myös alle kaksivuotiaan Stellan ensimmäisiin sanoihin kuulunut "tiitti" on edelleen ahkerassa käytössä - se lausutaan myös tavaroita ojennettaessa. Yhtä lailla, kun tulen ylpeäksi lasteni kauniista sanoista, tulen myös hiukan surulliseksi, kun kovassa kiireessä, joskus omien...
Kuka arvaa mitä me tehtiin vapaaviikonloppunamme? No joo, herkuteltiin tietysti, rauhassa ja ajan kanssa. Siinä herkutellessamme tajusimme, miten vähän tulee juteltua arkirumban pyörteissä. Aika usein hoidetaan vähän vuorotellen lapsia jos molemmat ovat hotona, ja toinen pitää "taukoa." Ja oikeasti ne hommat hoituisivat lopulta yhdessä paljon sujuvammin ja mukavammin. Siinä me päätettiin parantaa. No, tämän kommunikaatioon liittyvän huomion jälkeen me juteltiin. Ihan kaikesta. Huomattiin...
Tämä kuva on otettu tämän vuoden ensimmäisinä hetkinä, eli viimeksi, kun Harrin kanssa istuimme alas nauttimaan toistemme seurasta. Okei, siitä ei ole kovin pitkä aika. Joimme lasilliset viiniä ja herkuttelimme juustoilla kun lapset olivat jo nukkumassa, kuitenkin viereisessä huoneessa. Siitäkään ei varmaan ole kovin pitkä aika, kun viimeksi vietimme aikaa ystäviemme kanssa, kun lapset pääsivät mummilaan yökyläilemään. Taisi olla reissu Helsinkiin reilu kuukausi...
Tänään on ollut elämäni hirvein päivä. No ehkä hiukan liioiteltua, ei ole sattunut mitään hirvittäviä, elämiä mullistavia juttuja, ja joo, tiedän että näiden ongelmien kanssa painiessa olen oikeasti aika onnekas. Mutta kyllä tänään on silti mun mielestä ollut aika kamala päivä. Ai miten niin? Noh... ...myöhästyttiin neuvolasta, koska ei, en ja ÄÄ tulivat kylään. ...neuvolaan otettiin messiin vielä en osaa ja en haluu. Turhautti,...
Tuijotan läppärin kirkasta näyttöä lievästi stressaantuneena ja koitan pohtia onko mulla kenties liikaa asiaa vaiko ei mitään sanottavaa. Joka tapauksessa olen kirjoittanut tälle tekstille jo ihan liian monta aloitusta, joista mikään ei ole tuntunut johtavan mihinkään. Silti aloitan päättäväisesti uudelleen, sillä blokista pääsee yli vain kirjoittamalla. Pitkän tauon jälkeen on aina niin vaikeaa taas aloittaa. Ei osaa päättää mistä päästä lähtisi purkamaan. Jotenkin...
Kuva ei liity postaukseen. Lapset liittyvät. Meidän koko perhe vastaheränneenä, istumme isossa parisängyssämme auringon valossa. Hörppään kahviani, kun Felix ja Harri alkavat soittaa. Isi näppäilee isoa kitaraa ja poika rämpyttää "pikkukitaraa" eli ukuleleä. Aurinko valaisee koko huoneen. On niin kaunista, että voisin vähän itkeä. Ehkä vähän itkenkin. Aion hakea kameran, jotta saan tämän hetken kauneuden talteen, mutta sittenkin nostan muumimukin uudestaan huulilleni ja...
Onko Hoplopit ja kauppakeskusten surkeat leikkinurkat jo nähty, mutta kipakat pakkaset eivät houkuttele puistoon jäätymään? Entä oisko ihan liian hyvää ollakseen totta, jos kertoisin teille loistavan lounas- ja museovinkin, joka soveltuu vilkkaammillekin ipanoille? Paikan, jossa äiti voi viettää laatuaikaa lastensa kanssa useammankin tunnin? Me haluttiin tänään viettää Even ja lasten kanssa kiva päivä sisällä, sillä vaikka tuonne pihalle olisi pukenut kuinka monet villahousut,...
Aina näin alkuvuodesta muistelen vuoden 2012 ja 2013 vaihdetta. Vietimme sen isäsi kanssa kaksin kotona leffoja katsellen ja herkutellen, sillä en jaksanut kuljettaa isoa massuani enää juuri mihinkään. Teimme pienen kävelylenkin ulkona, mutta siellä oli liukasta ja väsyin aika äkkiä. Minua harmitti hiukan, ettei vuodenvaihteeseemme kuulunut mitään sen hienompaa ohjelmaa, mutta näin jälkikäteen katsottuna se oli varmasti ihanin uudenvuodenaatto jonka tulen ikinä viettämään....
Pieni Feliximme täytti eilen kokonaiset kolme vuotta, ja me vanhemmat halusimme tietysti juhlistaa päivää ikimuistoisella tavalla, vaikka poika ei sitä itse tulisi todennäköisesti muistamaankaan. Näin kirjoitettuna tuo yhtälö kieltämättä näyttää päättömältä, mutta ajatus oli kaunis, ja me oikeasti halusimme järjestää lapsellemme kivan päivän. Meidän tyhmien aikuisten käsitys kivasta päivästä vaan sattuu olemaan ihan vääränlainen. Päätimme lähteä suosikkiravintolaamme Rantakerttuun syömään. Se on suosikkimme siksi,...
Mä tykkäsin vuodesta 2015. Kasvoin lasteni mukana, ja tuntuu hassulta miettiä miten monta erilaista vaihetta tähänkin vuoteen on lasten kanssa mahtunut. Esimerkiksi vuoden alussa Stellan nukkuminen tuotti vielä aika paljon päänvaivaa. Siitä ollaan tultu tähän pisteeseen, jossa istun tässä koneella näpyttämässä postausta, kun Harri pötköttää lastenhuoneessa katselemassa, miten molemmat lapset nukahtavat omiin sänkyihinsä ihan nätisti. Se on oikeasti iso juttu. Ja on tässä...
