Maha ja sydän täynnä
22.31
Kuka arvaa mitä me tehtiin vapaaviikonloppunamme? No joo, herkuteltiin tietysti, rauhassa ja ajan kanssa. Siinä herkutellessamme tajusimme, miten vähän tulee juteltua arkirumban pyörteissä. Aika usein hoidetaan vähän vuorotellen lapsia jos molemmat ovat hotona, ja toinen pitää "taukoa." Ja oikeasti ne hommat hoituisivat lopulta yhdessä paljon sujuvammin ja mukavammin. Siinä me päätettiin parantaa.
No, tämän kommunikaatioon liittyvän huomion jälkeen me juteltiin. Ihan kaikesta. Huomattiin parantuvamme, vaikkei meillä mitenkään huonosti ole mennytkään. Huomattiin että meidän elämässä on tapahtunut aika isoja, vaikeita juttuja sen jälkeen kun ollaan menty naimisiin, emmekä silti ole varmaan kertaakaan oikein pysähtyneet. Voiko sitä edes pysähtyä? Elämä kuitenkin kulkee koko ajan eteenpäin...
Sitten kysyin mieheltäni, mitkä kolme asiaa ovat mun huonoimpia puoliani. "Et usko itseesi tarpeeksi. Luovutat liian helposti, ehkä koska et usko itseesi. Ja et ymmärrä, miten hieno tyyppi olet." Olin aika sanaton. "Onko noi sun mielestä oikeesti mun huonoimmat puolet?" mä kysyin. "No mitkä sitten?"
Mulla on ihana mies. Se tahtoo mulle ja lapsille vain parasta. Se ei pidä kärsimättömyyttä, lyhyttä pinnaa ja paineen alla tapahtuvaa tiuskimista mun huonoina puolina. Ne ovat asioita, joka tekee minusta minut ja silti rakastettavan. Ei se odota, että olisin täydellinen, eikä munkaan pitäisi.
On se vaan ihana.
4 kommenttia
Voi sulla on kyllä aika ihana mies! Ihanasti sanottu! :)
VastaaPoistaIida
Oikein oon valinnut. ;)
PoistaIhanat sanat mieheltä!! Kuulostaa kyllä muuten tutulta tuo kirjoittamasi: arjen keskellä sitä hyvin vähän tulee juteltua muusta kuin päivän viimeisimmistä kuulumisista. Tuntuu, ettei keskustelua edes viitsi aloittaa, sillä se on kuitenkin pakko keskeyttää joko lasten takia tai siksi, että on pakko mennä nukkumaan (koska aamuvirkut lapsukaiset). Pysähtyminen ja herkuttelu tekisi varmasti meillekin hyvää! :)
VastaaPoistaNiinhän se menee. Suosittelen ehdottomasti! :) Meidänkin pitäis varmaan kehittää siitä ihan tapa, että ollaan edes yksi ilta viikossa ilman läppäreitä, kännyköitä ja sarjoja! Juteltais ihan vaan niistä kuulumisista vaikkapa. :D
PoistaKiitos kommentista!